Yhteisöllistä puheterapiaa -blogi hiljenee

 Yhteisöllistä puheterapiaa -blogi perustettiin aikanaan tiedon ja materiaalien jakamisen väyläksi. Vuosien varrella nykyaikaisemmaksi viestintäkanavaksi näissä tarkoituksissa on painottunut YHES - Yhdessä esteetön Hyvinkää -facebooksivu. Tervetuloa seuraamaan sitä jatkossa.

Tässä blogissa säilyvät jo jaetut materiaalit ja sisällöt. Niiden toimivuutta ei kuitenkaan seurata.

Kiitos mukana olosta! 

Yhteisöllinen puheterapeutti Hyvinkään varhaiskasvatuksessa -tekstisarja

Työssäni Hyvinkään varhaiskasvatuksen puheterapeuttina haluan tuoda esille puheterapeutin työn monia muotoja sekä etenkin yhteisöllisen puheterapian luonnetta. Julkaisin Facebook-sivulla YHES -Yhdessä esteetön Hyvinkää 9/2021-3/2022 tekstisarjan, jossa tuon esille yhteisöllistä puheterapiaa eri näkökulmista ja kuvaan työn sisältöjä. Tässä kooste tuosta julkaisusarjasta.

Yhteisöllistä puheterapiaa Hyvinkäällä. Kuva Virpi Hämäläinen.

1. Hyvinkään varhaiskasvatuksen yhteisöllinen puheterapeutti – mitä, miten ja miksi

Hyvinkään kaupungin varhaiskasvatuksessa on ollut yhteisöllisen toiminnan puheterapeutin toimi vuodesta 2007 alkaen. Yhteisöllinen puheterapeutti työskentelee osana kasvun ja oppimisen tuen tiimiä, ja työ on osa terveyttä edistävää hyvinvointityötä. Yhteisöllisen puheterapeutin työn tavoitteena on jakaa oman alansa tietoa ja asiantuntijuutta, ohjata ja konsultoida sekä varhaiskasvatuksen työntekijöitä että vanhempia, ja osallistua toiminnan ja tuen muotojen suunnitteluun sekä toteuttamiseen osana moniammatillista yhteistyötä.

2. Mistä kaikki alkoi?

Hyvinkäällä toteutui vuosina 2005-2007 Hakalan päiväkodissa Kahva-hanke, jossa puheterapeutti koulutti ja ohjasi päiväkodin työntekijöitä. Hankkeesta saatujen hyvien kokemusten perusteella varhaiskasvatukseen perustettiin vakinainen yhteisöllisen puheterapeutin toimi 2007. Ensimmäisinä vuosina toiminta painottui yksittäisiin päiväkoteihin ja niissä tehtävään monialaiseen yhteistyöhön. Nykyään yhteisöllisen puheterapeutin työkenttää ovat kaikki Hyvinkään päiväkodit sekä asiantuntijatyö osana varhaiskasvatuksen organisaatiota.

Toimen perustamisen taustalla oli kaupungin päättäjien, etunenässä varhaiskasvatuksen johtaja Hilkka Toiviainen ja avohuollon ylilääkäri Tuija Uusitalo, vahva halu ja rohkeus kehittää sekä kokeilla uusia toimintatapoja. Haluttiin panostaa nimenomaan varhaiseen ja ennaltaehkäisevään tukeen arjen ympäristöissä. Samankaltaista kuntoutuksen ja varhaiskasvatuksen yhteistyötä oli toteutettu Espoossa Kilon päiväkodissa. Hyvinkäällä haluttiin kuitenkin luoda oma toimintamalli koskemaan koko kaupungin varhaiskasvatusta.

Vuosien varrella työn toteutustavat ja painopisteet ovat jonkin verran vaihdelleet, mutta työn ydin - vuorovaikutuksen laatu, moniammatillinen yhdessä tekeminen ja tuen sisällyttäminen osaksi arjen kaikkia toimintoja - on säilynyt.

3. Työn sisältöjä – Kouluttaminen

Mitä Hyvinkään yhteisöllinen puheterapeutti tekee? Kuten aiemmin on kerrottu, yhteisöllisen puheterapeutin työn sisällöt ovat vuosien varrella vaihdelleet paljon. Edelleen työ on hyvin vaihtelevaa ja monipuolista. Se onkin työn yksi rikkaus - työtä pystyy mukauttamaan tarpeen mukaan. Tarpeet nousevat lapsiryhmien ja lasten yksilöllisistä tuen tarpeista, varhaiskasvatuksen arjesta sekä siellä näkyvistä ilmiöistä.

Yksi yhteisöllisen toiminnan peruspilareista on jakaa tietoa. Se tapahtuu niin arjen kohtaamisissa kuin koulutuksissakin. Vuosien varrella Hyvinkään yhteisöllinen puheterapeutti on kouluttanut sekä varhaiskasvatuksen henkilökuntaa että vanhempia ainakin seuraavista aiheista:

• Laadukas vuorovaikutus
• Tukiviittomat - mitä, miten ja kenelle?
• Suun motoriikka - perustietoa, vaikutus puheen kehitykseen ja artikulaatioon, suujumppa jne.
• Esteetön viestintä - kuvien käyttö kielen kehityksen tukena, miten päästä alkuun, miten esteetön viestintä tukee toisen kielen oppimista, miten laajennan kuvan käyttöä lausetasoiseksi, kuvatyöpajoja jne.
• Kielen kehityksen tukeminen - perustietoa, eri ikäisten lasten taitojen tukeminen
• Erilaisia ideoita, menetelmiä ja materiaaleja vuorovaikutuksen sekä kielen kehityksen tukena - esim. kuvin tuetut leikkituokiot, Manu-koiran seikkailut - puhemotoriikkaa sisältäviä toiminnallisia tuokioita lapsille, Roihuset-materiaalin ohjausta, leikkiryhmiä, Lego-ryhmiä jne.
• Mobiililaitteet ja niiden sovellukset vuorovaikutuksen, kommunikoinnin ja kielen kehityksen tukena

Koulutusten suunnittelussa tehdään tiivistä yhteistyötä niin päiväkodeissa työskentelevien kuin Kasvun ja oppimisen tuen ammattilaisten kanssa. Syksyllä 2021 esimerkiksi osana kaikkien kaupungin päiväkotien kehittämispäiviä hyödynnetään puheterapeutin toteuttamaa "Saavutettava ja esteetön toiminta varhaiskasvatuksessa" -koulutustallennetta.

4. Monialaisen yhteisöllisen toiminnan osaaja

Hyvinkään varhaiskasvatuksessa toteutui 10/2018-12/2020 Opetushallituksen rahoittama YHES-hanke, jossa yhteisöllinen puheterapeutti työskenteli tiiviissä yhteistyössä sekä toimintaterapeutti Riikka Marttisen että hankepäiväkotien työntekijöiden kanssa. Hankkeen loppuvaiheessa kerättiin ja tarkasteltiin niitä taitoja, joita monialaista ja yhteisöllistä työtä tekevällä ammattilaisella olisi tärkeä olla, kun hän työskentelee esimerkiksi kuntoutuksen tai kehityksen tuen parissa.

• Monialaisen yhteisöllisen toiminnan osaaja voi olla ammatiltaan esimerkiksi kuntoutuksen, varhaiskasvatuksen, terveydenhuollon tai sosiaalialan ammattilainen.
• Yhteisö eli toiminnassa mukana olevien toimijoiden verkosto rakentuu aina tapauskohtaisesti. Jokaisella toimijalla on arvokasta tietoa annettavanaan.
• Yhteisen ymmärryksen saavuttamiseksi tarvitaan toimivaa vuorovaikutusta, dialogista puhumista ja arvostavaa kuuntelemista. Monialaisen yhteisöllisen työn osaajalle on tärkeää:

1. Ymmärtää erilaisia yksilöllisiä tilanteita
2. Ymmärtää yhteisöjen erilaiset tarpeet ja toimintatavat
3. Kuunnella kaikkia osapuolia ja oppii kuulemastaan
4. Asettaa tavoitteet ja soveltaa niitä eri toimijoiden kanssa
5. Käyttää yhteistä arjen kieltä
6. Tarjota tietoa ymmärryksen ja ohjeiden taustalle
7. Mallittaa ja ohjata toimintaa
8. Antaa aikaa ja tukea muutokselle
9. Arvioida toimintaa ja kerrata sovittuja asioita

 

Monialaisen yhteisöllisen toiminnan osaaja

5. Työn sisältöjä – Läsnäolo arjessa

Yhteisöllisen puheterapeutin työn ydintä on vuorovaikutus. Vuorovaikutus tapahtuu kohtaamisissa. Kohtaamiset taas ovat mahdollisia, kun puheterapeutti on arjessa läsnä. Hyvinkään varhaiskasvatuksen yhteisöllisen puheterapeutin työssä aktiivinen osallistuminen arkeen ja lähiyhteisöihin tutustuminen on mahdollista. Puheterapeutti kiertää Hyvinkään päiväkodeissa, havainnoi arkea, osallistuu toimintaan, ohjaa niin lapsia kuin aikuisia, mallittaa ja konsultoi.

• Tutkimustiedon perusteella (esim. Missiuna,C.A., Pollock, N.A., Levac, D.E., Campbell, W.N., Whalen, S., Bennett, S., Hecimovich C., Gaines, B. R., Cairney, J. & Russell, D.J.2012. Partnering for Change: An innovative school-based occupational therapy service delivery model for children with developmental coordination disorder) yhteistyösuhteen muodostaminen on yksi yhteisöllisen toiminnan tärkeimmistä menetelmistä. Tämä kumppanuuden muodostuminen tapahtuu niin arjen suunnitelluissa kuin satunnaisissakin kohtaamisissa, ja on todettu merkittäväksi tekijäksi vaikuttavan yhteisöllisen toiminnan taustalla.
• Yhteisen tavoitteen pitäminen kirkkaana on helpompaa, kun sen eteen työskennellään yhdessä arjen tilanteissa.
• Arkea havainnoimalla terapeutti saa tärkeää tietoa myös siitä, missä tilanteissa koetaan onnistumisia ja innostusta, missä taas haasteita. Samoin osallisuuden ja toimintakyvyn havaitseminen arjen tilanteissa on keskeistä.
• Terapeutin läsnäolo arjessa tukee yhteisen kielen löytämistä. Kun asioita lähestytään eri näkökulmista ja koulutustaustoista käsin, yhteisen ymmärryksen varmistaminen on tärkeää.
• Tiiviimpi ja vahvempi yhteys lapsen toimintaympäristön eli varhaiskasvatusryhmän kanssa voi mahdollistaa vaikuttavamman ja kestävämmän yhteistyön.
• Yhteisöllisen puheterapeutin asiantuntijaroolistaan käsin antamat vinkit ja neuvot saattaa olla helpompi ottaa käyttöön, kun terapeutti on tuttu ja yhteistyötä tehdään aidosti arjen toiminnoissa.

 6. Työn sisältöjä – Mallittaminen

Mallittaminen on yksi Hyvinkään yhteisöllisen puheterapeutin keskeisimmistä menetelmistä ohjata ja kouluttaa varhaiskasvatuksen henkilökuntaa. Edellä (kohta 4.) yhdeksi monialaisen yhteisöllisen toiminnan osaajan taidoista mainittiin "mallittaminen ja toiminnan ohjaaminen". Yhteisöllisen terapeutin työkaluna ja menetelmänä mallittaminen tarkoittaa mallin antamista aidoissa ja luonnollisissa tilanteissa, konkreettista näyttämistä ja ohjaamista sekä yhdessä tekemistä.

Myös useissa yhteisöllisestä kuntoutuksesta/ toiminnasta tehdyissä tutkimuksissa (esim. Heinijoki, Lautamo & Vuoskoski. 2022. Käsityksiä yhteistoimijuudesta varhaiskasvatuksen toimintaympäristössä. Journal of Early Childhood Education Research. 11(2) 2022, 48-71.) mallittaminen on nostettu yhdeksi keskeiseksi menetelmäksi. Mallittaminen nähdään usein tärkeäksi osaksi ohjauksellista ja niin sanottua valmentavaa työskentelyä, yhteistoimintaa.

Termiä mallittaminen voidaan käyttää myös silloin, kun tarkoitetaan luonnollisissa vuorovaikutustilanteissa tapahtuvaa esteettömien viestintäkeinojen käyttöä, minkä tavoitteena on tarjota kyseinen keino toisen osapuolen omaksuttavaksi.

• Hyvinkään yhteisöllinen puheterapeutti mallittaa esimerkiksi erilaisia esteettömän viestinnän keinoja ja niiden aktiivista käyttöä toimiessaan lasten kanssa monenlaisissa arjen tilanteissa, kuten leikeissä tai toimintatuokioilla.
• Konkreettista ohjausta voi tapahtua vaikkapa kielen kehityksen ja kuntoutuksen huomioimisesta arjen tilanteissa. Ohjaus voi liittyä esimerkiksi puheen ymmärtämisen tukemiseen ryhmätilanteissa.
• Puheterapeutti voi mallittaa myös erilaisia menetelmiä ja interventioita, kuten Kili (kieli ja liikunta) -ryhmätoimintaa.
• Puheterapeutti voi ohjata myös sitä, miten tärkeää esimerkiksi varhaiskasvatuksen työntekijöiden on mallittaa vanhemmille päiväkodissa toimivaksi todettuja käytänteitä.

 7. Työn sisältöjä – Tiedon jakaminen ja yhteinen ymmärrys

Yksi yhteisöllisen puheterapeutin työn tarkoitus on jakaa tietoa ja asiantuntijuutta oman alansa näkökulmasta. Yhteisöllisessä toiminnassa tiedon jakaminen ei kuitenkaan rajoitu vain yksisuuntaiseksi ohjaukseksi ja informaation välittämiseksi, vaan yhteisen ymmärryksen saavuttamiseksi tiedon tulee kulkea osapuolten välillä moneen suuntaan. Seuraavassa on kootusti niitä asioita, jotka tukevat yhteisöllisen puheterapeutin työssä niin tiedon kulkua, sen omaksumista ja ymmärtämistä kuin hyödyntämistä:

• Varhaiskasvatuksen organisaatiossa työskentelevä yhteisöllinen puheterapeutti on tuttu ja helposti saavutettavissa, jolloin häneltä saa nopeasti tukea ja vinkkejä työn tekemiseen.
• Organisaation ja yhteisön jäsenenä yhteisöllisen puheterapeutin on mahdollista tuntea varhaiskasvatuksen arkea syvemmin, jolloin tiedon jakaminen ja ohjaus linkittyvät arkeen sopivalla ja helposti omaksuttavalla tavalla.
• Yhteisöllisen puheterapeutin on mahdollista tarjota tietoa, joka on ajankohtaista, innostavaa ja arjen tarpeisiin kohdistuvaa.
• Ajankohtaisia teemoja työstetään yhdessä organisaation kanssa, jolloin tietoa on mahdollista saada monesta eri näkökulmasta ja monilta eri asiantuntijoilta.
• Työnjako ja roolit selkiytyvät yhteistyön ja yhdessä tekemisen myötä. Omaa tekemistä tulee sanoitettua ja siten tehtyä näkyväksi ja ymmärrettäväksi työn tarkoitus. Näin kaikilla osapuolilla on tieto, mitä ja miksi tehdään.
• Kun tiedon työstämiseen on mahdollisuus yhdessä, sitä on helpompi hyödyntää ja tarvittaessa etsiä lisää tietoa.

 8. Yhteistyöverkostot

Varhaiskasvatuksen yhteisöllisen puheterapeutin työ on monialaista ja moniammatillista yhteistyötä monien eri toimijoiden kanssa. Joidenkin kanssa työskentely on tiiviimpää ja säännöllisempää, toisten kanssa satunnaista, mutta silti äärimmäisen tärkeää.

• Puheterapeutti työskentelee osana Varhaiskasvatuksen kasvun ja oppimisen tuen tiimiä. Läheisimmät työkaverit ovat siis konsultoivia varhaiskasvatuksen erityisopettajia, varhaiskasvatuksen S2 opettaja, psykologi sekä varhaiskasvatuksen koordinaattori. Yhteistyö voi liittyä yksittäisten lasten tuen suunnitteluun ja järjestämiseen tai ryhmien toiminnan tukemiseen ja kehittämiseen. Tiimi työskentelee myös hallinnon asiantuntijatyössä palvelujen kehittämiseksi sekä laadun varmistamiseksi.
• Varhaiskasvatusryhmien työntekijät ovat tärkeä verkosto yhteisöllisen puheterapeutin työssä. Tässä yhteistyössä toimitaan mahdollisimman lähellä arkea ja lasten luonnollisia toimintaympäristöjä. Ryhmien työntekijöillä on arvokasta tietoa lapsen toimintakyvystä, osallisuudesta ja mielenkiinnonkohteista.
• Päiväkodinjohtajat ovat avainasemassa yksikkönsä toimintakulttuurin luomisessa ja he varmistavat laadukkaan varhaiskasvatuksen toteutumisen. Moniammatillinen keskustelu heidän kanssaan antaa lisäarvoa myös johtamiselle.
• Myös yhteys vanhempien kanssa on yhteisölliselle puheterapeutille tärkeä. Varhaiskasvatuksen puheterapeutti ei kuitenkaan ole vastuussa lapsen yksilöllisestä puheterapiasta, joka kuuluu sote-palveluiden vastuulle. Sen sijaan varhaiskasvatuksen puheterapeutti voi tukea, kuulla ja ohjata vanhempia osana varhaiskasvatuksen toimintaa sekä sen tarjoamaa kasvun ja kehityksen tukea.
• Avoimen varhaiskasvatuksen kanssa takana on pitkä yhteistyö. Se on tarjonnut mahdollisuuden kehittää monenlaisia palveluita lapsiperheille sekä myös tarjota tietoa ja vinkkejä arkeen.
• Keski-Uudenmaan Sote-kuntayhtymän palveluiden kanssa rakennetaan jatkuvasti uusia käytäntöjä yhteistyöhön. Tärkeimmät yhteydet ovat lasten kuntoutuksen terapeutteihin sekä neuvolaan. Tiedon jakaminen kahden eri organisaation välillä on äärimmäisen tärkeää onnistuneiden ja oikein ajoittuneiden palveluiden mahdollistamiseksi.
• Puheterapeutit ympäri Suomen ovat tärkeä yhteistyöverkosto omassa organisaatiossa ainoana ammattinsa edustajana työskentelevälle. Omaan asiantuntijuuteen sekä etenkin yhteisölliseen työskentelytapaan liittyviä ammatillisia keskusteluja on tärkeä käydä säännöllisesti.
• Kohtaamiset lasten kanssa ovat tämänkin työn parhaita puolia. Kuten me kaikki aikuiset, myös yhteisöllinen puheterapeutti voi oppia paljon lapsilta. Lasten kanssa toimiminen ja heidän arkensa tunteminen on avaintekijä onnistumisten taustalla.

 

 

Kieli kasvaa kokemuksista

Täällä Hyvinkäällä yhteisöllinen puheterapeutti tekee erittäin tiivistä yhteistyötä varhaiskasvatuksen suomi toisena kielenä opettajan kanssa. Osittain taustalla on yhteinen toimistotila S2 opettaja Virpi Hämäläisen kanssa, osin niin monet yhtymäpinnat työssämme.  

Tästä yhteistyöstä virisi jo pari vuotta sitten ajatus toteuttaa materiaali, johon olisi kiteytetty tärkeitä asioita kielen kehityksen tueksi, oli sitten kyse äidinkielen kehittymisestä, monikielisen lapsen kielien omaksumisesta tai vieraan kielen oppimisesta. Koimme tärkeäksi, että asiasta olisi tarjolla selkeää ja konkreettista tietoa vanhemmille jo mahdollisimman varhain. Toisaalta tiedon jakaminen palvelisi myös monia ammattilaisia, kun he kohtaavat työssään perheitä. Matkan varrella kävimme materiaalin sisällöistä kiinnostavia ja kannustavia keskusteluja myös työyhteisössämme konsultoivien varhaiskasvatuksen erityisopettajien sekä psykologin kanssa. 

Aloimme siis Virpin kanssa rakentaa julistetta, jonka nimeksi tuli “Kieli kasvaa kokemuksista”. Sisällössä halusimme korostaa yhdessä tekemisen merkitystä, vuorovaikutukseen pysähtymistä ja läsnäoloa. Työssämme olimme huomanneet myös tärkeäksi tuoda esille lapsen kuuntelemisen, monipuolisen puuhastelun arjessa sekä kielellisten taitojen eri osa-alueet. 

Kuvassa Kieli kasvaa kokemuksista -juliste, jonka sisältö on avattu blogitekstissä.

Lapsi oppii kaikki taitonsa toimimalla vuorovaikutuksessa yhdessä lähi-ihmisten sekä ympäristönsä kanssa. Yhdessä tekeminen ja kokeminen ovat avain lapsen kaikkien taitojen kehitykselle, mutta etenkin puheen ja kielen kehitykselle vuorovaikutus on merkityksellistä. 

Joskus kohtaamme luuloja, joissa kielen kehityksen tukemisen tai oppimisen ajatellaan vaativan jotain erityistä. Esimerkiksi juuri oikeanlaisia leikkejä, pelejä, harjoituksia tai tehtäviä. Näin ei kuitenkaan ole, vaan on tärkeää arvostaa arjen tilanteita. Lapsi tarvitsee tavallista arkea ja yhdessä tekemistä, sen sanoittamista, oppiakseen kieltä ja vuorovaikutusta. Jokapäiväiset tapahtumat ja yhteiset hetket kuten ruokailut, pukemiset, kauppareissut tai iltatoimet sisältävät paljon mahdollisuuksia yhdessä tekemiselle, kokemiselle ja ennen kaikkea keskustelulle. Tärkeää on myös muistaa kiireettömyys ja hetkeen tarttuminen. Päiväkotimatkalla ohitettu juna-asema voi johdatella antoisaan keskusteluun aiemmasta lomamatkasta, kun aikuinen kuuntelee lasta ja kiinnostuu jakamaan ajatuksia. Tai pukiessa voi keksiä sadun, lorun tai laulun paidassa olevasta kuvasta.

Lapsen kielen kehitystä ja oppimista tukee merkittävällä tavalla se, että me aikuiset leikimme yhdessä lasten kanssa ja luemme esimerkiksi kirjoja heille. Yhdessä tekeminen on antoisaa kaikille, kun tehdään sellaisia asioita, jotka kiinnostavat ja ovat mielekkäitä. Tekemisellä itsellään ei ole niinkään merkitystä, kun se on innostavaa ja ihanaa yhdessäoloa, olipa se sitten jalkapalloa, kokkailua tai pelihahmojen nimien opettelua. Lapsi kyllä huomaa, haluaako aikuinen olla tilanteessa aidosti läsnä. Lapsi tarvitsee leikkihetkiä sekä aikuisten että ikätovereiden kanssa. Vertaisilta opitaan erilaisia asioita ja ehkä hiukan erilaisella motivaatiolla kuin vanhemmilta tai muilta aikuisilta. Meillä aikuisilla on kuitenkin vastuu siitä, että ohjaamme lasta monenlaisiin toimintoihin. Lapsi voi oppia mielikuvitusleikeistä, kirjoista, liikunnasta, käsillä tekemisestä, teknologiasta ja niin edelleen. Lukemisen merkitystä emme tämän julisteen yhteydessä voineet unohtaa, sillä monipuolinen kirjojen lukeminen tukee merkittävästi lapsen kielen kehitystä ja oppimista, ja lukuhetket muodostuvatkin usein lapselle merkityksellisiksi yhteisiksi hetkiksi. Myös lauluilla ja loruilla on tärkeä merkitys lapsen kehitykselle. Niiden rytmi, melodia ja moninaiset kielelliset ilmaukset rakentavat vahvaa kielitaitoa.  

Lapsen kehittyvän kielen kannalta on tärkeää, että aikuinen jakaa yhteiset kokemukset keskustellen, laajentaa lapsen sanomisia ja ylipäätään juttelee paljon. Keskusteluissa on tärkeä käyttää kieltä monipuolisesti. Kuuntele, mitä lapsi sanoo. Vastaa ja kommentoi sekä kysy kysymyksiä. Yhtä kysymystä kohden aikuisen on hyvä esittää neljä kommenttia. Aikuisen tulee sanoittaa asioita, toimintaa ja tunteita. Käytetyn kielen on hyvä olla monipuolista, mutta kuitenkin selkeää. Vuorovaikutuksen tukena voi hyvin käyttää myös monia erilaisia keinoja, jotka parantavat vuorovaikutuksen laatua. Tällaisia ovat esimerkiksi eleet, piirtäminen, kuvat ja tukiviittomat.  

Julisteen voi tulostaa tästä: Kieli kasvaa kokemuksista -juliste (pdf-tiedosto)

Julistetta saa vapaasti käyttää ja jakaa. Toivomme, että siitä olisi hyötyä niin vanhemmille kuin muillekin lasten kanssa toimiville.  

Puheterapeutti Taina ja vaka S2 opettaja Virpi 

Satupuu – tarina Satumetsästä

Sadut ja tarinat kuuluvat olennaisena osana lapsen elämään. Kirjat, erilaiset ohjelmat, mielikuvitusleikki, kuulumisten kertominen ja niiden ”värittäminen” sanallisesti luovat niin lasten kuin aikuistenkin ajatteluun rikkaan mielensisäisen maailman. Meillä kaikilla on tarinoita kerrottavanamme!

Tarinat, niiden kuunteleminen, lukeminen ja itse kertominen, kehittävät monia kielellisiä taitoja. Tarinoiden kuuntelu tukee myös tarkkaavuuden ja keskittymisen, tunnetaitojen sekä sosiaalisten taitojen kehitystä.  

Ensin tulee kyky kuunnella tarinaa. Vähitellen, lapsen mielikuvituksen kehityksen myötä, myös omat tarinat alkavat syntyä ja kasvaa. Oman tarinan sanoittaminen ääneen luo lapselle myös kokemuksen siitä, että hän on tärkeä, myös hän pystyy tuottamaan jotain ihan omaa. 

Lapselle ja lapsen kehittyvälle tarinankerronnan taidolle on tärkeää harjoitella tätä taitoa vuorovaikutuksessa taitavamman kertojan kanssa. Taitava aikuinen antaa mallia, laajentaa lapsen kertomaa, tekee tarkentavia kysymyksiä ja kannustaa lasta. Kuvat ja muut visuaaliset tai toiminnalliset keinot tukevat sekä tarinan tuottamista että ymmärtämistä. Kuvaan on helpompi pysähtyä ja pitää asia mielessä.

Hyvinkään varhaiskasvatuksessa on parhaillaan käynnissä Leikin lumoa -kehittämishanke, jonka rahoitus on saatu Opetus- ja kulttuuriministeriöltä. Hanketta vetää varhaiskasvatuksen opettaja Anne Knape. Annen kanssa olemme keskustelleet paljon lukemisesta, tarinoista ja siitä, miten voisimme vielä enemmän antaa huomiota niille varhaiskasvatuksen arjessa. 

Erilaisista toiminnallisista tehtävistä ja lapsen kehitystä tukevista puuhista olen taas keskustellut paljon avoin päiväkoti Pikku-Veturin varhaiskasvatuksen opettajan Nina Siivosen kanssa. 

Näistä keskusteluista syntyi Satupuu. Satupuu julkaistaan osana avointen päiväkotien Pikku-Veturin ja Päiväpirtin "Lapsen parhaaksi" -teemaviikkoja. Teemaviikkojen aikana 8.-19.3.2021 julkaisemme heidän Facebook-sivullaan (linkki) toimintavinkkejä ja tietoa, jotka on koottu yhteistyössä eri alojen ammattilaisten sekä eri organisaatioiden ja sektoreiden toimijoiden kanssa. 

Satupuu ja tarina Satumetsästä. Kuvassa on piirretty monihaarainen puu, joka on täytetty kuvilla, esimerkiksi pojan, polun, muurahaisen ja sateenkaaren kuvalla.

Satupuu ja tarina Satumetsästä on eräänlainen sokkelo, jossa voi kulkea puun runkoa pitkin oksanhaarasta toiseen. Puu on täytetty kuvilla, jotka johdattavat tarinan kertomisessa. Ohjeena onkin valita oksanhaarassa, mihin suuntaan haluaa jatkaa, mikä kuva ja aihe houkuttelee juuri sillä hetkellä. Samalla keksitään ja kerrotaan tarinaa, jossa kyseisten kuvien asiat esiintyvät. Tarina on joka kerta erilainen.  

Tämä Satupuu auttaa tarinankerronnan alkutaipaleella. Kuvista ja valmiista aiheista on hyötyä etenkin silloin, kun tarinaa on vaikea keksiä itse. Oleellista on, että tarina rakentuu hetkessä ja on juuri sellaisenaan täydellinen. 

Eri ikäisten ja erilaisten tarinankertojien kanssa on tärkeää rakentaa tarinaa omien taitojen mukaan. Pienten kanssa riittää, että lapsi valitsee kuvan, josta aikuinen kertoo. Isompien ja taitavampien tarinankertojien kanssa yhdestä kuvasta voi kertoa paljon enemmän ja tarkemmin. Satupuun käyttöön ei ole yhtä oikeaa tapaa. Tärkeintä on vuorovaikutus ja tarina. 

Satupuu ja tarina Satumetsästä toimii esimerkiksi mobiililaitteen näytöltä katsottuna. Satupuun saa kuitenkin myös tulostettua pdf-tiedostosta kahdessa koossa, A4 ja A3: 

A4-kokoinen Satupuu

A3-kokoinen Satupuu

Tarinallisia hetkiä!  

Taina