Roihusten arjessa -leikkiryhmät

Tämän kevään aikana olen pitänyt monessa päiväkodissa leikkiryhmiä, joiden pääasiallisena, tai usein ainoana materiaalina ovat olleet Kipinä-keskuksen Roihusten arjessa ja Roihusten harrastukset -materiaalit. Kimmokkeena ryhmille toimi Hyvinkään huolestuttavan heikko puheterapiatilanne, jonka vuoksi useat lapset ovat joutuneet odottamaan ensikäyntiä perusterveydenhuollon puheterapeutille jopa yli vuoden, tai heikon resurssitilanteen vuoksi säännöllistä kuntoutusta ei ole ollut mahdollista saada. Osalla ryhmiini osallistuneista lapsista on ollut jo kielihäiriö-diagnoosi, toisilla huolta puheen kehittymisen viiveestä ja joillakin haasteita suomen kielen oppimisessa. Mukana on aina ollut myös tyypillisesti kehittyviä ikätovereita sekä päiväkodin aikuinen.

Leikkimme ovat olleet kovin toiminnallisia. Tapaamisen aluksi olemme hetken jutelleet kuulumisista, leikkitoiveista ja tehneet suunnitelmia. Keskustelun tukena olemme käyttäneet viime syksynä S2 opettaja Virpi Hämäläisen kanssa tekemäämme avainsanasto-kommunikointitaulua. Roihuset-materiaalissa on myös oma ydinsanastotaulunsa, mutta olen itse tottuneempi käyttämään omaani ja se on mahdollista ottaa käyttöön myös kaikissa päiväkodeissa.

Olen mallittanut esim. "Mä haluan, että sä ensin mietit, mitä haluat leikkiä. Katso Roihuset kuvia ja mieti, mitä haluat. Sitten voit kertoa, mitä haluaisit tehdä." Lapset ovat keskittyneet suunnitteluun uskomattoman hienosti, ja olen piirtänyt lasten ehdotuksia valkotaululle. Tämän jälkeen leikin aloittaminen on ollut sujuvaa.


Kevään suosikkileikkejä ovat olleet uimahalli ja leikkipiha. Usein olemme lähteneet uimalaretkelle bussilla, jolla olemme hurjastelleet jonossa hytkytellen laulun tahtiin. Uimahallissa lapset ovat valinneet Roihusten kuvasta erilaisia tekemisiä, joita olemme sitten yhdessä tehneet.

Uimahalli-harrastuskuvaan liittyy oma toimintataulunsa, josta olen mallittanut tekemistämme, esim. "Minä haluan hypätä uima-altaaseen." Olemme rakentaneet "hyppytelineitä", joilta on voinut hypätä "altaaseen" eli patjalle tai matolle. Myös lapset ovat ennen hyppyään kertoneet kuvien tuella, mitä aikovat tehdä. Voi sitä riemua, kun puhumaton lapsi saa kertoa, että "ensin minä hyppään, sitten sukellan." Ja näin tapahtuu. Usean lapsen kohdalla olemme varhaiskasvattajien kanssa yllättyneet, kun lapsi pystyy tuottamaan kuvien tuella monisanaisen ilmaisun. Joidenkin kohdalla toimintataulun avulla kertominen on kehittänyt ilmausten kieliopillista muotoa, kuten oikean sanajärjestyksen tuottamista.


Aikuisen aktiivinen osallistuminen leikkiin ja leikin toiminnallisuus ovat olleet leikkiryhmien ydin. Leikkipiha-kuvasta lapset ovat usein valinneet esimerkiksi keinumisen. Leikin olemme toteuttaneet siten, että kaksi aikuista keinuttaa lasta, toinen jaloista, toinen kainaloista kiinni pitäen. Ette arvaakaan, kuinka monta kierrosta lapset jaksavat keinuun jonottaa. Tai kuinka hienosti lapset osaavat kertoa, haluavatko isot vai pienet vauhdit.


Tapaamisen lopuksi olemme vielä istuneet hetkeksi alas ja jutelleet edeltävästä leikistä. Lapset ovat saaneet kertoa, mistä pitivät kaikkein eniten, ja minä olen näitä asioita piirtänyt valkotaululle tai paperille.




Tässä maatilaleikissä ajoimme traktorilla kuoppaista peltoa, ja putosimme monta kertaa kyydistä, söimme eri makuisia ja eri kokoisia jäätelöitä, kuljetimme haisevaa lehmänlantaa kottikärryillä, näimme lentokoneen ja syötimme loput jäätelöt ankoille.

Nämä leikkiryhmät todella sisälsivät monta mieluista hetkeä minulle puheterapeuttina. Niiden pääasiallisena tavoitteena oli viedä kuvankäyttöä paremmin myös lasten leikkeihin, mutta toisaalta onnistuimme myös monen lapsen kanssa kokemaan onnistumisen hetkiä vuorovaikutuksessamme.


Kiitos Kipinä-keskus aivan ihanasta materiaalista!