keskiviikko 20. joulukuuta 2017

PUTE-KIOSKI

Puheterapiaresurssien niukkuus ei ole uusi asia. Yhteisöllisenä puheterapeuttina en pysty suoraan vaikuttamaan puheterapiajonon hoitoon. Halu auttaa perheitä on kuitenkin suuri. Puheterapeutin näkökulman tarjoaminen, keskustelu ja ennen kaikkea kuunteleminen saattavat antaa tarvittavaa tukea, kun vanhemmalla on huolta oman lapsensa kehityksestä. Pienet vinkit ja ohjaus voivat helpottaa perheen arkea. Tällaista tukea perheen on saattanut olla vaikea saada puheterapeutilta.


Tämän vuoksi Hyvinkään Varhaiskasvatuspalveluiden Perhekeskuksessa Pikku-Veturissa kokeillaan kevään 2018 aikana PUTE-kioskia.


PUTE-kioskiin voi tulla tapaamaan puheterapeuttia ja juttelemaan mieltä askarruttavista asioista. Tarkoituksena on jakaa tietoa, kuunnella vanhemman huolta ja antaa myös helppoja ohjeita kotona toteutettavaksi. Mielenkiintoista nähdä, millaisen vastaanoton tällainen palvelu saa! Onko puheterapeutin matalan kynnyksen tapaamiselle tarvetta?


Ennen uusia kokeiluja on kuitenkin rauhoittumisen aika. Joulun aikaan jää varmasti enemmän aikaa vuorovaikutukselle läheistemme kanssa. Lisäsin Materiaalia-sivulle jouluisen tarinan Jouluaatto lasten kanssa luettavaksi.


Onnellista Joulun aikaa kaikille!
Taina

perjantai 1. joulukuuta 2017

Joulun aikaan

Joulukuun ensimmäinen päivä! Sieltä se taas hiipii - joulu. Erilaista puuhaa riittää joka suunnalla, mutta aikaa tarvitaan myös pysähtymiseen.


Netti on pullollaan erilaisia joulukalentereita. Teemoja riittää varmasti jokaisen kiinnostuksen mukaan. Tässä joitakin itselleni vastaan tulleita:


Oranssia-blogista löytyy suloinen Hiiri-tarina, johon liittyvät ohjeet silitellään ja kosketetaan lapsen selkään. Suora linkki tulostettavaan tarinaan löytyy tästä:
Hiiri Hiirusen joulurakennelma


Tuttu papunet-sivusto ylläpitää vuosittain joulukalenteria. Tänä vuonna ensimmäisestä luukusta näytti löytyvän... No, katsokaa itse 😊
http://papunet.net/joulukalenteri/


Itse olen tänä vuonna ehkä eniten innoissani Aivoliiton joulukalenterista. Siellä on luvassa monipuolista kuvitettua materiaalia lasten kanssa puuhailuun. Saattaapa yhteisöllisen puheterapeutinkin ideoita siellä toteutua.


http://www.kielipolku.fi/kielipolku/joulukalenteri


Omista arkistoistani löysin jouluun liittyvää puuhasteltavaa. Tuo materiaali löytyy nyt Materiaalia-välilehdeltä sekä tästä:



Joulupuuhaa Korvatunturilla



Lasten kanssa voidaan yhdessä tutustua kuviin lasten kiinnostuksen mukaan. Kuvista voidaan jutella, ihmetellä, tykätä tai siirtää syrjään. Materiaali sisältää myös jokaiseen kuvaan liittyvän pienen tehtävän, jonka voi toteuttaa lasten taitojen mukaan. Itse toivon aina lapsen pystyvän jakamaan kokemuksensa myös kotona. Tämän vuoksi annan lapsille jotain muistia tukevaa mukaan puuhailuistani. Yllä olevassa kuvassa lapsi on saanut piirtää itselleen mieluisia asioita.


Rauhaisaa joulukuun alkua!
Taina











perjantai 17. marraskuuta 2017

Päivän innostuminen: piirtäminen vuorovaikutuksen ja keskustelun tukena

Vierailin tänään hyvin pikaisesti Martin päiväkodin Leikkitupa-ryhmässä. Tarkoitukseni oli lähinnä tervehtiä tuttua porukkaa, mutta minun oli kuitenkin pakko jäädä seurailemaan tilannetta hetkeksi.


Ryhmässä oli hyvin leppoisa tunnelma, sillä heillä oli juuri päättynyt elokuvahetki. Aikuisten suunnitelmissa oli alun perin ollut retkeily eväineen kaikkineen, mutta aamuinen kaatosade ja ryhmässä jylläävät tautipöpöt saivat porukan muuttamaan suunnitelmaa. Elokuvaksi valikoitui Kanelia kainaloon, Tatu ja Patu.


Leikkituvassa on tapana kokoontua pienelle yhteiselle hetkelle ennen ruokailua, näin tänäänkin. Tatu ja Patu -elokuva oli tietenkin kaikkien mielessä, joten oli luontevaa jakaa kokemuksia siitä. Tässä ryhmässä on hyvin luontevaa käyttää piirtämistä kertomisen tukena. Tänään lapset saivat ensin piirtää, keitä hahmoja muistivat elokuvassa olleen.




Lapset muistivat Tatun ja Patun, Veeran, äidin, lumilinkomiehen... Innokkaita piirtäjiä oli paljon, joten samalla saivat harjoitusta lasten hienomotoriset taidot. Paperille ilmestyi myös lumilinko, palaneet piparkakut, piparkakkutalo ja Veera hyppäämässä talon katolta lumivuoreen. Kun lapset eivät enää keksineet lisää kerrottavaa ja piirrettävää, oli aika jakaa oma mielipiteensä elokuvasta. Tämän lapset saivat tehdä piirtämällä kuvaan joko hymynaama tai surunaama. Melko ennalta arvattavaa oli, mitä kuvia paperiin piirtyi!




Ihailin myös ryhmän aikuisten tapaa jakautua omiin rooleihinsa. Yksi aikuinen riitti keskustelemaan ja piirtämään lasten kanssa, sillä toimintatapa on ryhmässä tuttu ja lapset nauttivat näistä vuorovaikutushetkistä. Muut aikuiset olivat tällä välin järjestäneet ruokailun valmiiksi, eivätkä siis omalla liikehdinnällään häirinneet lasten keskustelua. Lapset pääsivätkin kaikessa rauhassa yksitellen syömään, kun olivat kertoneet ja piirtäneet oman mielipiteensä elokuvasta. Näin turha odottaminen jäi vähiin.


Näissä tunnelmissa on yhteisöllisen puheterapeutinkin kiva aloittaa viikonloppu. Hyviä vuorovaikutushetkiä toivotellen,


Taina

maanantai 13. marraskuuta 2017

Arjen vinkit vanhemmille Hyvinkäällä

Aivoliitto (https://www.aivoliitto.fi/) on järjestö, jonka tavoitteena on edistää aivoverenkiertohäiriön sairastaneiden ja henkilöiden, joilla on kielellinen erityisvaikeus, hoitoa ja kuntoutusta. Aivoliitto tekee paljon työtä näiden edustamiensa ryhmien hyvän arjen takaamiseksi.


Aivoliiton kommunikaatiokeskus palvelee näitä samoja ryhmiä. Kommunikaatiokeskuksesta saa tietoa ja opastusta mm. puhetta tukevista ja korvaavista viestintäkeinoista.


Vuosina 2016-2018 Aivoliitossa on käynnissä Arjen vinkit vanhemmille -projekti, jonka tavoitteena on tukea sellaisia vanhempia, joiden lapsella on kielellinen erityisvaikeus tai oppimisen haasteita. Osana projektia Aivoliitto on järjestänyt ympäri Suomea Vanhempien vinkkipäiviä. Nyt Vanhempien vinkkipäivä toteutuu myös Hyvinkäällä:


Suosittelen vinkkipäivään osallistumista lämpimästi kaikille vanhemmille, jotka kokevat kaipaavansa helpotusta arjen vuorovaikutustilanteisiin ja kielen kehityksen tueksi.


Suora linkki ilmoittautumiseen löytyy alta:


https://www.lyyti.fi/reg/Vanhempien_vinkkipaiva_Hyvinkaalla_2042




Aivoliitto julkaisi vastikään myös helposti ymmärrettävän videon, joka sisältää pari kivaa vinkkiä:







tiistai 29. elokuuta 2017

Hyödyllisiä sivustoja ja valmista materiaalia - linkkivinkkejä

Nautin suunnattomasti jakamisen kulttuurista! Mielestäni on vain järkevää, ettei samaa työtä tarvitse tehdä useaan otteeseen. On myös ihanaa saada itse käyttöön muiden upeita oivalluksia!


Netti onkin pullollaan hienoja sivustoja täynnä vinkkejä, oppia ja materiaalia. Olen kerännyt tähän nyt joitakin tutustumisen arvoisia sivustoja.


Viittomien opetteluun:
Käsipuhe
Erään äidin ylläpitämä sivusto, jolla tukiviittomia videoina


Lasten viittomasanakirja
Viittomien opetusta lasten maailmasta olevasta sanastosta värikkään kuvituksen kera


Instagram-tili viitogram
Viittomakielentulkkiopiskelijoiden opinnäytetyönä ylläpitämä Instagram-tili, jolla selkeitä viittomavideoita


Kuvamateriaalia:
Viitottu rakkaus
Erityistarpeisen pojan äidin ylläpitämä sivusto, josta löytyy huikea määrä hienoa materiaalia erilaisiin vuorovaikutustilanteisiin hyödynnettäväksi. Suosittelen todella lämpimästi kurkkaamaan, vaikka seurauksena saattaa olla suuri määrä askarteluhommia 😉


Pikku Kakkosen kommunikaatiokortit
Tulostettavat "pikkukakkosen"-tyyliin tehdyt kuvat arjen toimintoihin ja leikkeihin


Papunet
Laaja sivusto puhevammaisuudesta, kommunikoinnista ja saavutettavuudesta. Sisältää paljon tietoa sekä valmista materiaalia kommunikoinnin ja vuorovaikutuksen tueksi. Papunetin kuvapankista löytyy paljon kuvia tulostettavaksi, joita on helppo käyttää Papunetin kuvatyökalulla


Muuta kiinnostavaa:


Leikkipäivä
Kattava sivusto leikistä! Leikkipäivä kutsuu leikkiin joka päivä. Sivustolta löytyy paljon kivoja leikki-ideoita, joissa on esimerkiksi huomioitu, mikäli leikkijöillä ei ole yhteistä kieltä.


Satupalvelu
Ilmaisia, opettavaisia ja melko lyhyitä Päivi Honkakosken kirjoittamia uusia satuja Suomi100-juhlavuoden kunniaksi. Jokaisen sadun lopusta löytyy oheismateriaalia, esim. kysymyksiä satuun liittyen.


Puhetta terapeutista
Puheterapeutin ajatuksia arjesta. Pohdintaa ja vinkkejä vuorovaikutuksen, kielen ja puheen kehitykseen liittyen


Kielinupun Facebook-sivusto
Kahden lastentarhanopettajaksi opiskelevan opiskelijan projekti, joka tuottaa laulumateriaalia varhaiskasvatuksen maahanmuuttajalapsille. Kielinuppu-lauluja julkaistaan pian.


Esteetön viestintä lapsen arjessa -facebook ryhmä
Keskustelua, ideoita, oivalluksia, kysymyksiä jne. esteettömästä viestinnästä




Tässäpä nyt alkuun linkkejä, joihin olen itse viime aikoina törmännyt. Lista ei ole kuin pintaraapaisu sitä paljoutta, mitä netistä löytyy. Näistä sivuista olen kuitenkin itse kokenut saavani hyötyä ja iloa.


- Taina





















tiistai 8. elokuuta 2017

Kuvat ja uusi arki

Kesän lomakausi alkaa olla takana päin ja on jälleen aika palata arkeen. Syksyn myötä myös lapsukaistemme arki saattaa kokea suuria mullistuksia. Pieni mieli ei välttämättä ymmärrä, mitä ja miksi ympärillä tapahtuu. Helpottaaksemme ymmärrystä ja tukeaksemme lapsen toimintaa me aikuiset voimme parantaa omaa vuorovaikutustamme käyttämällä puhetta tukevia keinoja. Etenkin kuvien käytöstä on merkittävästi apua uudenlaisen arjen ymmärtämisessä.


Ennakointi muutoksen edessä on aina tärkeää ja lasten kanssa käydään etukäteen läpi tulevia tapahtumia. Kuvia voidaan käyttää hyvin monipuolisesti tukemaan, selkeyttämään ja vahvistamaan puhuttua viestiä. Kun tulevaa tapahtumaa, esimerkiksi päiväkodin aloitusta, retkelle lähtöä tai vaikkapa neuvolakäyntiä, käydään lapsen kanssa yhdessä läpi, voidaan samalla piirtää kuvaa kerronnan tahdissa. Näin puhuttu viesti konkretisoituu nähdyn kautta, mutta myös jää lapselle käyttöön muistilapuksi, jota voi käydä useita kertoja läpi. Tällöin lapsi saa aikaa ja mahdollisuuden ymmärtää tulevaa paremmin, jolloin myös tunteiden käsittelyyn jää aikaa.




Yllä oleva kuva on erään lapsen vihkosta, jota aktiivinen äiti käyttää asioiden ja tapahtumien selittämisen ja ennakoinnin tukena. Kuvissa on mm. eri henkilöitä ja paikkoja lapsen arjesta sekä kulkemisesta, sillä lapsen arjen sujumiseksi on tärkeää kuvittaa tulevaa hänelle etukäteen. Lapsi on hyötynyt merkittävästi näiden kuvien käytöstä, jolloin myös vuorovaikutuksen laatu on säilynyt positiivisena.
(Kuva on lainattu Esteetön viestintä lapsen arjessa  -Facebook-ryhmästä, kuvan käyttöön on lupa)


Tämän kaltaista piirtämistä voin suositella lähes tilanteeseen kuin tilanteeseen, jossa vaikuttaa, että lapsen on vaikea ymmärtää puhuttua viestiä. Keino toimii myös motivoivana välineenä, jos jonkin asian tekeminen aiheuttaa vastustusta. Omien lasteni kanssa piirtämistä on tarvittu juuri uusien tilanteiden edessä esimerkiksi kesän jälkeen arjen alkaessa. Olen piirtänyt kuvia päiväkotiryhmän vaihdoksesta, kavereiden muutosta, shortsikelien muuttumisesta syksyisemmiksi jne. Ainakin äidin hermo on kestänyt hiukan pidempään kynä kädessä kuin ilman 😉


Päiväkodeissa piirtämistä tutumpaa on varmasti valmiiden kuvien käyttö. Esimerkiksi päiväjärjestyskuvat löytyvät lähes jokaisen päiväkodin seinältä. Näin päiväkotikauden alkaessa päiväjärjestystä kannattaa hyödyntää aktiivisesti vuorovaikutuksen välineenä. Toivoisin näkeväni myös vanhempien juttelevan päiväjärjestyskuvista lapsen kanssa. Tämän vuoksi kuvat tulisikin olla sijoitettu esimerkiksi naulakoiden läheisyyteen, jolloin vanhemman ja lapsen on mahdollista tutustua kuviin. Suosittelen vanhempia esimerkiksi osoittamaan päiväjärjestyksestä, milloin tulevat hakemaan lasta hoidosta. Näin lapselle hahmottuu päivän kulku paremmin, eikä hän esimerkiksi odota vanhempaa hakemaan jo aamu-ulkoilun aikaan.



Nämä päiväjärjestyskuvat löytyvät blogin Materiaalia-sivulta


Olen ollut kovin innostunut myös siitä, että Ylen Pikku Kakkonen on luonut omat kuvat viestinnän tueksi! Ne löytyvät täältä: Pikku Kakkosen kommunikaatiokortit


Töiden alettua sitä joutuu itse kukin huomaamaan, kuinka tärkeä kalenteri onkaan. Muuttuvassa ja vaihtelevassa arjessa myös lapsen mieltä askarruttaa, milloin mitäkin tapahtuu. Milloin on päiväkotipäivä, milloin kotipäivä? Milloin on rakkaan harrastuksen vuoro, milloin lelupäivä ja milloin se luvattu kyläreissu? Tällöin kuvitettu kalenteri auttaa.


Puheterapeutin viikkoa viime toukokuulta.


Kalenteria voi rakentaa valmiilla kuvilla, piirtämällä, lehdistä leikkaamalla jne. Tätä päivää ovat myöskin erilaiset mobiililaitteiden kalenterisovellukset. Oma suosikkini on iPadiin ladattava MOI-sovellus, joka on suomalaisen puheterapeutin kehittelemä.






Sovellukseen voi tarkemmin tutustua osoitteessa http://myowninteractions.hiffa.fi/

Ihanaa elokuuta kaikille!




tiistai 20. kesäkuuta 2017

Suujumppaa luonnossa



Menneenä viikonloppuna kiinnitin huomioni siihen, että aiemmin keltaisenaan lainehtineet voikukkapellot olivat muuttuneet puhallusharjoitusten taivaaksi. Viime päivien tuulet ovat hoitaneet oman osansa voikukan "höytyvien" levittämisestä, mutta ihan varmasti vielä löytyy puhallettavaa. Huulet siis vaan kunnolla tötterölle, ja puhallusharjoituksia tekemään!






keskiviikko 7. kesäkuuta 2017

Lorujen maailmaa!

Kun kerran loruttelun hyödyistä on suomalaista tutkimustulostakin saatavilla, jatketaan vielä samasta aiheesta.

Minä rakastan loruja! Niiden kielellistä nokkeluutta, taidokkaita sanakäänteitä, äänteillä leikkimistä ja rytmiä. Lorut ovat olleet aina tärkeä osa työtäni puheterapeuttina. Käytän loruja lasten kanssa touhutessa paljon. Näin olen tehnyt sekä omien lasten kanssa, yksilöasiakkaiden kanssa että myös yhteisöllisessä työssäni päiväkodeissa. Varhaiskasvatuksen henkilökunta, joka on kanssani työskennellyt esimerkiksi erilaisia ryhmiä vetäessäni, tietää varmasti tämän innostukseni  😊


Tämä Kili ja kissa -loru on vuosikausia toiminut vetämieni Kili-ryhmien aloitusloruna.
Lapset pitävät siitä, samoin aikuiset. Siinä on hauskat sanat, helppo rytmi ja se on mukavan lyhyt! 


Kuten sanottu, olen lukenut omille lapsilleni aina paljon loruja. Kirsi Kunnaksen Tiitiäisen runolelu on ollut yksi meidän suosikeistamme. Esikoiseni taaperoaikana syntyi myös tämä kuvitus yhteen kyseisen kirjan loruun:



Kotona käytännön tarpeesta syntyi myös kuvitus perinteiseen Maalari maalasi taloa -loruun. Lapseni yritti kovasti oppia ja muistaa lorun sanoja, mutta se tuotti vaikeuksia. Aloitimme yhdessä muistelemaan lorun sanoja, samalla piirtäen kuvitusta loruun:


Tämä kuva on paitsi ihana muisto sekä minulle että lapselleni - hän sitä edelleen ajoittain tutkii ja muistelee tilannetta - myös toiminut mallina koulutuksissani, joissa piirtämisestä, kuvankäytöstä ja kuvitetuista loruista puhun. Piirtäminen on erittäin hyvä työkalu vuorovaikutuksen ja kommunikoinnin tukena!

Eräs suosikkilorukirjamme on ollut myös Tuula Korolaisen toimittama Hassut tassut:

Kirjassa on useampia hauskoja, humoristisia loruja ja runoja, joista yksi hauskimmista, vaikkakin kovin pitkä on Kaija Pispan kirjoittama Ötököiden huvipuisto.


Tämä loru on aivan liian pitkä siihen, että siihen olisi valmiit kuvat olemassa. Näkisin kuitenkin esim. puheen rytmissä piirtämisen oivaksi keinoksi visualisoida lorua.



Näin alkukesästä, säiden vihdoin lämmettyä myös ötököitä alkaa liikkumaan ulkona enemmän. Mikäpä olisikaan hauskempaa ötököiden pongausta kuin lorut! Eppu Nuotion Papu Piilokas - Ötökkäriimejä sisältää hauskoja runoja erilaisista ötököistä. Eipäs niissä ötököissä kovin montaa tuttua nimeä puheterapeutille sitten ollutkaan...





Tutkimustuloksia: Ennakointikyky vaikuttaa lapsen kielen kehitykseen

Helsingin yliopistossa on tehty tutkimusta liittyen pienten lasten sanantunnistukseen. Kognitiivisen aivotutkimuksen yksikössä tehdyssä tutkimuksessa on saatu uutta tietoa siitä, miten jo 1-2-vuotiaiden lasten ennakointikyvyllä on yhteys sanojen oppimiseen.


Ennakointikyky vaikuttaa lapsen kielen kehitykseen
Tutkimustulokset vahvistavat sitä vuosikausia ollutta ajatusta, että lorujen lukeminen tukee kielen kehitystä. Loruihin oleellisena kuuluva rytmi ja riimittelyt ovat näitä ennakoitavia elementtejä, jotka siis saavat aivoissa aikaan reaktioita.


Meillä Hyvinkään puheterapeuteilla on esitietolomakkeessamme kysytty vanhemmilta lapsen kiinnostuksen kohteista rasti ruutuun menetelmällä. Yhtenä vaihtoehtona on kiinnostus loruihin. Tänä päivänä hyvin harva vanhempi valitsee tuota vaihtoehtoa. Usein jäänkin miettimään, onko todella niin, että lapset eivät ole kiinnostuneita loruista, vai eikö heillä ole ollut mahdollisuutta tutustua lorujen maailmaan? Itse epäilen jälkimmäistä. Onko meidän hektisessä arjessamme liian kiireistä lorutteluun? Onko isovanhempien rooli kansanperinteen ja lorujen eteenpäin viejinä on vähentynyt, kun he asuvat kaukana eivätkä ehkä hoida lapsenlapsiaan säännöllisesti? Ovatko lorut vähän poissa muodista?

Nyt siis myös virallisten tutkimustulosten valossa, lämmin suositus loruttelulle!

tiistai 6. kesäkuuta 2017

Varhaiskasvatuksen perhekeskukset ja yhteisöllinen puheterapia

Hyvinkäällä toimii kaksi avoimen varhaiskasvatuksen perhekeskusta, Pikku-Veturi ja Päiväpirtti. Pikku-Veturin toiminta täyttää tänä vuonna kymmenen vuotta (mainos juhlista), Päiväpirtti on ollut toiminnassa parin vuoden ajan. Yhteisöllinen puheterapeutti on tehnyt yhteistyötä perhekeskusten kanssa koko niiden toiminnan ajan. Perhekeskusten toiminta-ajatuksena on tarjota lapsiperheille aktiivista ja mukavaa yhdessäoloa sekä mahdollisuus tavata muita vanhempia ja lapsia.


Hyvinkään perhekeskukset


Yhteisöllisen puheterapeutin yhteistyö perhekeskusten kanssa on näkynyt mm. säännöllisin vierailuin niin avoimen päiväkodin kuin vauvatreffien tapaamisissa. Tapaamisilla on saattanut olla jokin teema, esimerkiksi tukiviittomat tai suun motoriikan harjoittaminen, tai sitten puheterapeutti on ollut vanhempien tavattavissa ja keskustelemassa puheeseen ja kielenkehitykseen liittyvistä asioista. Myös erilaisia toimintapisteitä on ollut tarjolla. Esimerkiksi käsitteiden harjoittelun tueksi on pihalle toteutettu erilaisia tehtäviä aikuisen ja lapsen yhdessä tehtäväksi. Tämä materiaali löytyy Materiaalia-sivulta




Perhekeskusten toiminnassa on myös tärkeää matalan kynnyksen palveluiden tarjoaminen. Tämän vuoksi myös yhteisöllinen puheterapeutti on ollut mukana kehittämässä ja kokeilemassa erilaisia toimintamuotoja perhekeskusten kanssa. Tänä keväänä Pikku-Veturin vauvatreffeillä järjestettiin ensimmäistä kertaa kireään kielijänteeseen liittyvä tapahtuma.




Kielikoulun puheterapeutti Hanna Mäkinen lupautui mukaan vauvatreffeille jakamaan tietoa liian kireästä kielijänteestä ja sen vaikutuksista. Hanna on viime vuosien aikana hakenut koulutusta kielijänteistä ympäri maailmaa, alan huippuosaajilta. Hän tarjosi myös mahdollisuutta arvioida vauvan kielijännettä. Tapahtuma keräsi mukavan suosion ja hyvää palautetta. Toistakymmentä vauvaa äiteineen oli kiinnostunut myös kielijänteen arviosta, ja kyllähän sitä joillekin suositeltiin kielijänteen vapauttamista. Saadun palautteen perusteella tämän tyyppiselle toiminnalle, tiedottamiselle ja yhteistyölle on tarvetta. Jatkoa varmasti seuraa yhteisöllisen puheterapeutin ja Perhekeskusten yhteistyönä. Toki kielijänteestä voi keskustella puheterapeutin kanssa aina vierailujen yhteydessä.

Perhekeskus Päiväpirtti toimii pääasiassa ulkona, ja se sijaitsee keskellä historiallista Parantolanpuistoa, vuonna 1917 rakennetun jugend-vaikutteisen huvilan, "Piparkakkutalon" pihapiirissä. Paikka on hurmaava, ja yhteisöllinen puheterapeutti on useimmiten onnistunut vierailemaan paikalla hyvän sään aikaan. Vaikka kevät 2017 on säiden suhteen ollut kovin vaihteleva, osui viimeisimpään vierailuuni kaunis aurinkoinen sää. Tällä kertaa hyvien keskustelujen lisäksi pihalla oli mahdollista käyttää materiaalia luontoon liittyvien havaintojen tekoon. (materiaali)



Puheterapeutti bongaa kiviä. Merkki tauluun sen merkiksi.




Samaan aikaan pihalla toteutui myös erään asiakkaan kanssa yhteistyönä toteutettu suunnistus. Mahtavaa yhteistyötä, kun tämä äiti oli järjestänyt perheille mahdollisuuden tutustua suunnistusharrastukseen. Yhdessä tekemistä ja vuorovaikutusta parhaimmillaan!








Pihalta löytyi myös Kapteeni käskee -leikkitaulu, jonka käyttöön sai tarvittaessa opastusta sekä dedetysliukumäki.




Parasta lounasajan lähestyessä puheterapeutin mielestä kuitenkin olivat grillistä leijailleet tuoksut!



Yhteistyö perhekeskusten kanssa ja ammattilaisten jalkautuminen sinne, missä lapsiperheet ovat läsnä, avaa erinomaisia mahdollisuuksia sekä ennaltaehkäisevään työhön että myös matalan kynnyksen palveluihin. Kiitos tähänastisesta hienosta yhteistyöstä Nina, Kaisu, Eija ja Mira!


Terkuin,
Taina


perjantai 5. toukokuuta 2017

10 vuotta yhteisöllisen toiminnan puheterapiaa Hyvinkäällä

Vaikka yhteisöllisen puheterapeutin toimen perustamisesta tuli kuluneeksi kymmenen vuotta jo 1.3.2017, juhlan aika koitti 3.5.2017.



Juhla alkoi pienellä kutsuvierastilaisuudella, johon oli kutsuttu tämän toimen perustamisen taustalla olleita tärkeitä toimijoita ja kymmenen vuoden aikana mukana olleita henkilöitä. Paikalla olivat mm. Hilkka Toiviainen, Tuija Uusitalo, Varpu Ala-Tuuhonen, Raili Rannanmaa, Katri Salo, Kaisa-Mari Ruokolainen ja Sari Väike-Hirvonen. Nykyinen varhaiskasvatusjohtaja Eila Rapala toivotti vieraat tervetulleeksi, ja pohti, kuinka toimen perustaminen varhaiskasvatuksen ja terveydenhuollon yhteistyöllä oli tuohon aikaan rohkeaa ja kauaskantoista työtä. Hän pohti myös sitä, miten paljon varhaiskasvatus on kymmenen vuoden aikana muuttunut, miten se on vaikuttanut lasten arkeen, ja kuinka ennakkoluulotonta työtä Hyvinkäällä onkaan tehty, kun yhteisöllisen puheterapeutin työtä on kehitetty. Arkeen nivoutuvan tuen ja kuntoutuksen huomioi myös entinen terveydenhuollon ylilääkäri Tuija Uusitalo, joka korosti toiminnallisuuden ja liikunnan merkitystä lasten arjessa.
Juhlatilaisuuden avasi puheellaan Hyvinkään edellinen varhaiskasvatusjohtaja Hilkka Toiviainen, joka muisteli niitä taustoja, jotka johtivat ensin Hakalan päiväkodin Kahva-hankkeeseen ja sen myötä yhteisöllisen toiminnan puheterapeutin toimen perustamiseen. Hilkan jälkeen ääneen pääsi Aivoliiton puheterapeutti Hannele Merikoski.

Hannele korosti esityksessään Hyvinkään uraauurtavaa työtä yhteisöllisen toiminnan puheterapian kehittämisessä. Kuntoutuksen ala on suuressa muutoksessa, jossa esimerkiksi Kela yhä enemmän korostaa yhteisöllisen kuntoutuksen merkitystä. Hyvinkää siis todella on edelläkävijä tällä saralla. Missään muualla Suomessa ei ole yhteisöllisen puheterapeutin toimea, jossa aidosti organisaation sisältä päin halutaan luoda sekä toimivia että kustannustehokkaita käytänteitä varhaiskasvatukseen ja sitä kautta myös kuntoutukseen. Hannele esitteli myös kehittämänsä Kolmen OOO:n mallin, jossa korostetaan kuntoutuksen oikea-aikaisuutta, oikealaatuisuutta ja oikeamääräisyyttä. Nämä kaikki on tulevat erinomaisesti esille nimenomaan yhteisöllisen toiminnan myötä. Hannele rakensi myös yhteistyössä yleisön kanssa onnittelun yhteisölliselle puheterapeutille:


Omasta mielestäni juhlan kohokohta oli kuitenkin Hakalan päiväkodin lasten lauluesitys. Napikkaiden ryhmän lapset olivat valmistelleet lasterhanopettajansa Sari Komulaisen ja muiden aikuisten kanssa hienon esityksen, joka toteutui myös osin interaktiivisena yleisöä osallistaen.

Juhlan järjestelyissä ollut mukana ollut Sari Kasper oli rakentanut kaupungitalon aulaan näyttelyn yhteisöllisen puheterapeutin materiaaleista sekä suujumpparadan. Eipä ole puheterapeutinkaan ennen tullut kontattua ja maattua kaupungintalon lattialla ja puhallettua höyheniä. Mutta hauskaa meillä poikien kanssa oli!
Juhlaan oli löytynyt myös kymmenen vuoden takainen lehtileike:


Juhlan jälkeisissä tunnelmissa tunnen äärimmäistä iloa ja kiitollisuutta siitä, että saan tehdä tätä työtä, juuri tässä työpaikassa! Työ on innostavaa ja motivoivaa, ja sitä leimaavat yhteistyötahot, joista saa jatkuvasti uutta energiaa tähän hienoon työhön. Kiitos teistä jokaiselle, jotka olette olleet osa tätä kymmenen vuoden matkaa! Toivottavasti matkamme jatkuu yhtä hienona ja uutta luovana myös seuraavat kymmenen vuotta! Juhla toi mukanaan monia hyviä keskusteluja, ja uskon, että myös uusia ajatuksia lähti liikkeelle monen osallistujan mielessä, itseni mukaan lukien.







tiistai 11. huhtikuuta 2017

Asiaa artikulaatiosta

Yle Areenassa on kuunneltavissa lähetys äännevirheistä. Huumorilla maustettua keskustelua siitä, onko niistä virheellisistä R:istä tai S:istä loppujen lopuksi jotain haittaa. Suosittelen kuuntelemaan.


R- ja s-vika - vika vai ominaisuus?


Kuunnelmassa nostetaan esille mm. se, että sillä on merkitystä, mitä ja miten harjoitellaan. Eri äänteitä varten on todella erilaisia harjoitteita, jotta harjoittelu tuottaisi tulosta. Aiemmissa kirjoituksissani on puhuttu suujumpasta eli suun motoriikan harjoittamisesta. Suujumppa onkin täysin eri asia kuin äänteiden harjoittelu tai peräti äännevirheiden korjaaminen. Suujumpalla on kuitenkin mahdollista kehittää ja vahvistaa lasten tietoisuutta omasta suun ja kasvojen alueestaan sekä jopa parantaa motorisia perusvalmiuksia, jotka ovat selkeän suomenkielen artikulaation taustalla.


Mutta. Onko sillä sitten niin kauhean paljon väliä, miten sen L:n, S:n tai R:n tuottaa? Viime kädessä ei varmastikaan ole. Enemmän on väliä sillä, miten lapsi, tai aikuinen, oman tapansa puhua kokee. Mikäli äännevirheet häiritsevät itseä tai niistä on sosiaalista haittaa, toki äänteet on suositeltavaa harjoitella kuntoon. Vahvalla itsetunnolla varustetulle koululaiselle tuskin on suurta haittaa siitä, että hänen "ärränsä" on tyylikäs "ranskalainen" R.


Aina tulisi kuitenkin muistaa, että äännevirheiden taustalla voi joskus olla myös rakenteelliset tai muut syyt. Tämä tausta olisi hyvä tarkistaa, riippumatta siitä "haittaavatko äännevirheet itseä". Esimerkiksi kireällä kielijänteellä voi olla myös muita paljon suurempia vaikutuksia kuin pari äännevirhettä. Kireä kielijänne voi vaikuttaa esim. syömisen turvallisuuteen, purennan kehittymiseen, nukkumiseen.


Joten annetaan ässien suhista ja ärrien päristä ihan miten vain, kunhan pidetään mielessä myös muut seikat 😊


Tänään ja huomenna yhteisöllinen puheterapeutti ohjaa puheterapialasten vanhempia suun motoriikan harjoittamiseen.







sunnuntai 2. huhtikuuta 2017

Päivän innostuminen: Hakalan päiväkodin Leikkipäivä

Yksi niistä päiväkodeista, joissa olen toiminut koko tämän yhteisöllisen puheterapeutin toimen olemassaolon ajan, on Hakalan päiväkoti. Tässä eräänä päivänä päiväkodissa käydessäni huomasin seinällä yhden upean jutun.



Tässä on kuvitettu suunnitelma päiväkodin leikkipäivää varten. Hakalan päiväkodissa on jo muutaman vuoden ajan järjestetty kaikkien päiväkodin lasten ja aikuisten yhteisiä leikkipäiviä. Päivää suunnitellaan hartaasti, ja itse tapahtumapäivänä talo on täynnä tohinaa ja tunnelmaa. Päivän aikana jokaisen ryhmän kotitiloihin on järjestetty eri teemoilla leikkipiste, jossa on tarjolla erilaisia rooleja ja toimintaa kyseiseen teemaan sopien. Itse olen käynyt ainakin syömässä ravintolassa (tilasin tarjoilijalta suolaisen keksin ja mehua), työskentelemässä autokorjaamossa (maalasin pahvilaatikkoauton renkaita), tekemässä kasvomaalauksia kauneushoitolassa sekä ohjatulla jumppatunnilla. Näitä leikkipisteitä lapset sitten kiertävät ja saavat joko pestautua töihin tai ostaa palveluita mahdollisuuksien mukaan. Työssä ansaituilla rahoilla voi siis ostaa palveluita jossakin toisessa leikkipisteessä. Kuvat ovat hienosti tukemassa toimintaa, kun ovilla on kuvin kerrottu, mitä missäkin leikkipisteessä voi tehdä. 

Edellisellä kerralla mukana oli myös reporttereita! Sillä kyllähän toimivassa leikkikaupungissa julkaistaan omaa sanomalehteä. Lehteä lukemalla saa kenties käsityksen, kuinka hienosta tapahtumasta tässä on kyse:







Kiitos Hakalan päiväkoti! Olen tästä joka kerta yhtä innoissani ja iloinen. Näen, että lasten osallisuus on etusijalla. Kuvan käytöllä on tuettu lasten toimintaa jo suunnittelusta lähtien. Kuvat ovat moninpaikoin myös ilmaisun tukena itse leikkipäivä aikana. Ihan huippua!

tiistai 21. maaliskuuta 2017

Päivän innostuminen: hienoa kuvankäyttöä Tanssikallion päiväkodissa

Innostuin tänään ihan toden teolla! Innostuin niin paljon, että löysin itseni kirmailemasta lasten kanssa pitkin jäistä päiväkodin pihaa, käsilaukku olalla heiluen ja iPad toisessa kädessä kuvaten. Täysin siihen kirmailuun sopimaton varustus siis, mutta en mahtanut itselleni mitään 😄

Se, mistä oikein innostuin, näkyy tässä:





  


Kartta päiväkodin pihasta, ja siellä irtokuvina lasten piirtämiä toimintarasteja ympäri pihaa. Pihalla olevat lapset tulivat innoissaan auttamaan minua kartan tutkimisessa, ja yhdessä sitten lähdettiin kuvien tuella etsimään toimintaa. Löytyi köyden päällä kävelyä, ristikon läpi selviytymistä, pallon heittoa ja vaikka mitä!










Ei malttanut puheterapeutti ihan heti jatkaa matkaansa toimistolle. Ja täytyihän minun mennä myös sisälle selvittämään, keitä tämän upean kuvitetun toimintaradan takana oikein oli. Tanssikallion esiopetuksen lapset olivat suunnitelleet kaiken. Sain kuulla, että heillä oli ollut oma suunnittelupalaveri henkilökunnan kahvihuoneessa. Suunnittelun tuloksena oli tietenkin pöytäkirja:









Taitavia ja niin ajattelevia lapsia, huomaahan sen jo pöytäkirjan viimeisestä rivistä: pienille taitorata. Ja taitorata todella löytyi pienten omalta pihalta!

Lapsen kiinnostuksen kohteiden ymmärtäminen, huomaaminen ja niistä innostuminen on vuorovaikutuksessa niin tärkeää. Samoin lasten osallisuus ja sitä kautta kaikkien lasten vahvuuksien saaminen esiin. Lasten itse piirtämät kuvat tekevät tästäkin toimintaradasta aivan erityisen. KIITOS Tanssikallion päiväkodin väki! Tämä oma innostuminen antaa taas uutta potkua työssäni innostaa vuorostani muita esteettömän vuorovaikutuksen pariin!

perjantai 17. maaliskuuta 2017

Vinkki: suun motoriikan harjoittaminen

Yksi osa yhteisöllisen puheterapeutin työtä on koko kymmenen vuoden ajan ollut suujumpan tuominen osaksi varhaiskasvatuksen arkea. Ympäri Suomen puheterapian resurssit ovat kovin niukat. Usein etenkin artikulaatiopulmien kuntouttamiseen ei ole riittävästi aikaa ja mahdollisuuksia. Joskus lapsi saattaa saada yhden arviointi- ja ohjauskäynnin puheterapeutin vastaanotolla, toinen saa esimerkiksi neuvolasta kotiharjoitteluohjeet.

Vaikka päiväkodeissa tehtävän suujumpan ansiosta ei ratkaista tätä suurta puheterapian riittämättömyyden ongelmaa, uskon vakaasti, että sillä on useita myönteisiä vaikutuksia lapsiin! Erilaisten suun motoriikan harjoitteiden tekeminen osana lapsen muuta päivittäistä toimintaa on kivaa. Pääsääntöisesti lapsista on siis hauskaa suujumpata! Yhdessä tekeminen on mukavampaa kuin yksinäinen puurtaminen, ja se kannustaa lapsia yrittämään ja tekemään harjoituksia lähes huomaamattaan. Tällöin myös toistojen määrää on helppo kasvattaa. Yhtenä suurimpana suujumpan etuna näen kuitenkin lasten tietoisuuden kehittymisen omasta kasvojen ja suun alueestaan. Lapset oppivat esimerkiksi tunnistamaan kasvojen ilmeitä, leuan ja kielen liikkeitä sekä erilaisia tuntoaistimuksia. Yhteistyössä Hyvinkään perhepalveluiden puheterapeuttien kanssa olemme huomanneet, että suujumppaan tottuneet lapset ovat usein askeleen edellä puheterapeutin vastaanotolle tullessaan, mitä tulee suun motoriikan tehtävien tekemiseen.


Alla olevassa linkissä on yksi hauska idea puhaltelun harjoitteluun. Jos suun motoriikassa on haastetta, myös puhaltaminen saattaa olla lapselle vaikeaa. Oikein tehdyillä puhalteluharjoituksilla voidaankin osaltaan tukea lapsen suun motoriikan kehitystä. Oleellista on auttaa lasta pitämään pilliä suussa oikein. Pilli ei saa olla hampaiden välissä, vaan huulet pyöristyvät pillin ympärille tiiviisti. Aikuisen malli, kannustus ja apu ovat tärkeitä! Ja onhan tällaisen pillin askartelu myös aivan ihana vuorovaikutushetki.


Norsupillin askartelu


Suujumpalla voidaan siis tukea lasten suun ja kasvojen alueen motoriikan kehitystä. Aina tulee kuitenkin muistaa, että lapsella saattaa olla myös yksilöllistä tuen tarvetta, jolloin puheterapeutin arvio ja puheterapia ovat tarpeen. Lapsi saattaa myös kokea suujumpan tekemisen vaikeaksi, koska hänen taitonsa eivät yksinkertaisesti vielä riitä jonkun tehtävän tekemiseen. Yhteisöllisen puheterapeutin työ mahdollistaa helposti konsultaatiot tällaisissa tilanteissa. Usein pohdimmekin päivähoidon henkilöstön kanssa, mitkä olisivat helpompia harjoituksia tai milloin suosittelen jollekin lapselle yksilöllistä puheterapeutin arviota. Lapsen tunteminen on tässä avainasemassa, siksi yhteistyö sekä vanhempien kanssa että moniammatillisesti on erittäin tärkeää.


Terkuin,
Taina


Ps. Huomasitko Suujumppanopan materiaalia-sivulla?

Vuorovaikutusta ja toimintaa

Luistelupaketti
Oman taustani vuoksi liikunta on aina ollut tärkeä osa tekemistäni myös puheterapeutin työssä. Tammikuussa 2017 sain tehdä yhteisöllisen puheterapeutin työssäni jotain, mistä olen todella ylpeä. Ylpeä siksi, että meillä Hyvinkään varhaiskasvatuspalveluissa on ymmärretty yhteisöllisen puheterapian merkityksellisyys, laadukasta vuorovaikutusta halutaan ajatella ja tukea kaikessa toiminnassa, henkilöstön omia vahvuuksia halutaan hyödyntää ja ennen kaikkea meillä suhtaudutaan myönteisesti uusiin ja luoviin ideoihin. Pidin koulutuksen laadukkaan vuorovaikutuksen huomioimisesta luistelun alkeisharjoittelussa.




Koulutuksen tärkein viesti oli se, että vuorovaikutuksen tulee olla laadukasta ja tasavertaista tilanteesta riippumatta. Vuorovaikutusta voidaan parantaa erilaisin esteettömän viestinnän keinoin, ollaan sitten rauhallisessa kahdenkeskisessä tilanteessa tai luistimet jalassa jäällä. Laadukas vuorovaikutus tuo iloa ja onnistumisen kokemuksia, jolloin myös uuden oppiminen on mahdollista.

Luistelupaketti-materiaali sai hyvän vastaanoton, ja se lähti myös leviämään sosiaalisen median kautta ympäri Suomen. Hyvä niin! Materiaali löytyy blogin materiaalia-sivustolta sekä tästä linkistä:

Jumppaviittomat
Luistelukausi ulkojäillä on ainakin Etelä-Suomessa ollut jo tovin ohi, vaikka jäähalleissa jatkuukin. Olen tehnyt materiaalia myös muuhun liikkumiseen.

Tukiviittomien hyödyt puheen ja kielen kehityksen tukena tunnetaan jo laajasti. Usein viittomien käyttö saattaa olla meille aikuisille helpompaa rauhallisessa tilanteessa, jossa pystymme kontrolloimaan tilannetta ja siten keskittymään myös tukiviittomien käyttöön. Lapselle luontaista on kuitenkin oppiminen toiminnan sekä oman kehon liikkeen ja hahmottamisen kautta. Tämän vuoksi esteettömien ja puhetta tukevien viestintäkeinojen käyttö esimerkiksi jumpassa tukee kaikkien lasten kehitystä ja oppimista. Jumppaviittomat-materiaalissa olen hyödyntänyt Nuoren Suomen hienoa sivustoa, jolla pääsee suunnittelemaan liikuntatuokioita. Näistä tuokioista on koottu kolmen liikuntatuokion kokonaisuus ja niihin tarpeelliset viittomat Papunetin kuvapankista. Helppo ja lapsia innostova tapa ottaa muutama viittoma käyttöön 😊 


Jumppaviittomat
Jumppaviittomien toimintakuvat


Toivoisin myös näkeväni Luistelupakettiin sisältyvät käsite-kuvat ja -viittomat ahkerassa käytössä, sillä käsitteitähän sisältyy ihan kaikkeen toimintaan.


Toiminnallisia vuorovaikutushetkiä toivotellen,
Taina