Kieli kasvaa kokemuksista

Täällä Hyvinkäällä yhteisöllinen puheterapeutti tekee erittäin tiivistä yhteistyötä varhaiskasvatuksen suomi toisena kielenä opettajan kanssa. Osittain taustalla on yhteinen toimistotila S2 opettaja Virpi Hämäläisen kanssa, osin niin monet yhtymäpinnat työssämme.  

Tästä yhteistyöstä virisi jo pari vuotta sitten ajatus toteuttaa materiaali, johon olisi kiteytetty tärkeitä asioita kielen kehityksen tueksi, oli sitten kyse äidinkielen kehittymisestä, monikielisen lapsen kielien omaksumisesta tai vieraan kielen oppimisesta. Koimme tärkeäksi, että asiasta olisi tarjolla selkeää ja konkreettista tietoa vanhemmille jo mahdollisimman varhain. Toisaalta tiedon jakaminen palvelisi myös monia ammattilaisia, kun he kohtaavat työssään perheitä. Matkan varrella kävimme materiaalin sisällöistä kiinnostavia ja kannustavia keskusteluja myös työyhteisössämme konsultoivien varhaiskasvatuksen erityisopettajien sekä psykologin kanssa. 

Aloimme siis Virpin kanssa rakentaa julistetta, jonka nimeksi tuli “Kieli kasvaa kokemuksista”. Sisällössä halusimme korostaa yhdessä tekemisen merkitystä, vuorovaikutukseen pysähtymistä ja läsnäoloa. Työssämme olimme huomanneet myös tärkeäksi tuoda esille lapsen kuuntelemisen, monipuolisen puuhastelun arjessa sekä kielellisten taitojen eri osa-alueet. 

Kuvassa Kieli kasvaa kokemuksista -juliste, jonka sisältö on avattu blogitekstissä.

Lapsi oppii kaikki taitonsa toimimalla vuorovaikutuksessa yhdessä lähi-ihmisten sekä ympäristönsä kanssa. Yhdessä tekeminen ja kokeminen ovat avain lapsen kaikkien taitojen kehitykselle, mutta etenkin puheen ja kielen kehitykselle vuorovaikutus on merkityksellistä. 

Joskus kohtaamme luuloja, joissa kielen kehityksen tukemisen tai oppimisen ajatellaan vaativan jotain erityistä. Esimerkiksi juuri oikeanlaisia leikkejä, pelejä, harjoituksia tai tehtäviä. Näin ei kuitenkaan ole, vaan on tärkeää arvostaa arjen tilanteita. Lapsi tarvitsee tavallista arkea ja yhdessä tekemistä, sen sanoittamista, oppiakseen kieltä ja vuorovaikutusta. Jokapäiväiset tapahtumat ja yhteiset hetket kuten ruokailut, pukemiset, kauppareissut tai iltatoimet sisältävät paljon mahdollisuuksia yhdessä tekemiselle, kokemiselle ja ennen kaikkea keskustelulle. Tärkeää on myös muistaa kiireettömyys ja hetkeen tarttuminen. Päiväkotimatkalla ohitettu juna-asema voi johdatella antoisaan keskusteluun aiemmasta lomamatkasta, kun aikuinen kuuntelee lasta ja kiinnostuu jakamaan ajatuksia. Tai pukiessa voi keksiä sadun, lorun tai laulun paidassa olevasta kuvasta.

Lapsen kielen kehitystä ja oppimista tukee merkittävällä tavalla se, että me aikuiset leikimme yhdessä lasten kanssa ja luemme esimerkiksi kirjoja heille. Yhdessä tekeminen on antoisaa kaikille, kun tehdään sellaisia asioita, jotka kiinnostavat ja ovat mielekkäitä. Tekemisellä itsellään ei ole niinkään merkitystä, kun se on innostavaa ja ihanaa yhdessäoloa, olipa se sitten jalkapalloa, kokkailua tai pelihahmojen nimien opettelua. Lapsi kyllä huomaa, haluaako aikuinen olla tilanteessa aidosti läsnä. Lapsi tarvitsee leikkihetkiä sekä aikuisten että ikätovereiden kanssa. Vertaisilta opitaan erilaisia asioita ja ehkä hiukan erilaisella motivaatiolla kuin vanhemmilta tai muilta aikuisilta. Meillä aikuisilla on kuitenkin vastuu siitä, että ohjaamme lasta monenlaisiin toimintoihin. Lapsi voi oppia mielikuvitusleikeistä, kirjoista, liikunnasta, käsillä tekemisestä, teknologiasta ja niin edelleen. Lukemisen merkitystä emme tämän julisteen yhteydessä voineet unohtaa, sillä monipuolinen kirjojen lukeminen tukee merkittävästi lapsen kielen kehitystä ja oppimista, ja lukuhetket muodostuvatkin usein lapselle merkityksellisiksi yhteisiksi hetkiksi. Myös lauluilla ja loruilla on tärkeä merkitys lapsen kehitykselle. Niiden rytmi, melodia ja moninaiset kielelliset ilmaukset rakentavat vahvaa kielitaitoa.  

Lapsen kehittyvän kielen kannalta on tärkeää, että aikuinen jakaa yhteiset kokemukset keskustellen, laajentaa lapsen sanomisia ja ylipäätään juttelee paljon. Keskusteluissa on tärkeä käyttää kieltä monipuolisesti. Kuuntele, mitä lapsi sanoo. Vastaa ja kommentoi sekä kysy kysymyksiä. Yhtä kysymystä kohden aikuisen on hyvä esittää neljä kommenttia. Aikuisen tulee sanoittaa asioita, toimintaa ja tunteita. Käytetyn kielen on hyvä olla monipuolista, mutta kuitenkin selkeää. Vuorovaikutuksen tukena voi hyvin käyttää myös monia erilaisia keinoja, jotka parantavat vuorovaikutuksen laatua. Tällaisia ovat esimerkiksi eleet, piirtäminen, kuvat ja tukiviittomat.  

Julisteen voi tulostaa tästä: Kieli kasvaa kokemuksista -juliste (pdf-tiedosto)

Julistetta saa vapaasti käyttää ja jakaa. Toivomme, että siitä olisi hyötyä niin vanhemmille kuin muillekin lasten kanssa toimiville.  

Puheterapeutti Taina ja vaka S2 opettaja Virpi 

Satupuu – tarina Satumetsästä

Sadut ja tarinat kuuluvat olennaisena osana lapsen elämään. Kirjat, erilaiset ohjelmat, mielikuvitusleikki, kuulumisten kertominen ja niiden ”värittäminen” sanallisesti luovat niin lasten kuin aikuistenkin ajatteluun rikkaan mielensisäisen maailman. Meillä kaikilla on tarinoita kerrottavanamme!

Tarinat, niiden kuunteleminen, lukeminen ja itse kertominen, kehittävät monia kielellisiä taitoja. Tarinoiden kuuntelu tukee myös tarkkaavuuden ja keskittymisen, tunnetaitojen sekä sosiaalisten taitojen kehitystä.  

Ensin tulee kyky kuunnella tarinaa. Vähitellen, lapsen mielikuvituksen kehityksen myötä, myös omat tarinat alkavat syntyä ja kasvaa. Oman tarinan sanoittaminen ääneen luo lapselle myös kokemuksen siitä, että hän on tärkeä, myös hän pystyy tuottamaan jotain ihan omaa. 

Lapselle ja lapsen kehittyvälle tarinankerronnan taidolle on tärkeää harjoitella tätä taitoa vuorovaikutuksessa taitavamman kertojan kanssa. Taitava aikuinen antaa mallia, laajentaa lapsen kertomaa, tekee tarkentavia kysymyksiä ja kannustaa lasta. Kuvat ja muut visuaaliset tai toiminnalliset keinot tukevat sekä tarinan tuottamista että ymmärtämistä. Kuvaan on helpompi pysähtyä ja pitää asia mielessä.

Hyvinkään varhaiskasvatuksessa on parhaillaan käynnissä Leikin lumoa -kehittämishanke, jonka rahoitus on saatu Opetus- ja kulttuuriministeriöltä. Hanketta vetää varhaiskasvatuksen opettaja Anne Knape. Annen kanssa olemme keskustelleet paljon lukemisesta, tarinoista ja siitä, miten voisimme vielä enemmän antaa huomiota niille varhaiskasvatuksen arjessa. 

Erilaisista toiminnallisista tehtävistä ja lapsen kehitystä tukevista puuhista olen taas keskustellut paljon avoin päiväkoti Pikku-Veturin varhaiskasvatuksen opettajan Nina Siivosen kanssa. 

Näistä keskusteluista syntyi Satupuu. Satupuu julkaistaan osana avointen päiväkotien Pikku-Veturin ja Päiväpirtin "Lapsen parhaaksi" -teemaviikkoja. Teemaviikkojen aikana 8.-19.3.2021 julkaisemme heidän Facebook-sivullaan (linkki) toimintavinkkejä ja tietoa, jotka on koottu yhteistyössä eri alojen ammattilaisten sekä eri organisaatioiden ja sektoreiden toimijoiden kanssa. 

Satupuu ja tarina Satumetsästä. Kuvassa on piirretty monihaarainen puu, joka on täytetty kuvilla, esimerkiksi pojan, polun, muurahaisen ja sateenkaaren kuvalla.

Satupuu ja tarina Satumetsästä on eräänlainen sokkelo, jossa voi kulkea puun runkoa pitkin oksanhaarasta toiseen. Puu on täytetty kuvilla, jotka johdattavat tarinan kertomisessa. Ohjeena onkin valita oksanhaarassa, mihin suuntaan haluaa jatkaa, mikä kuva ja aihe houkuttelee juuri sillä hetkellä. Samalla keksitään ja kerrotaan tarinaa, jossa kyseisten kuvien asiat esiintyvät. Tarina on joka kerta erilainen.  

Tämä Satupuu auttaa tarinankerronnan alkutaipaleella. Kuvista ja valmiista aiheista on hyötyä etenkin silloin, kun tarinaa on vaikea keksiä itse. Oleellista on, että tarina rakentuu hetkessä ja on juuri sellaisenaan täydellinen. 

Eri ikäisten ja erilaisten tarinankertojien kanssa on tärkeää rakentaa tarinaa omien taitojen mukaan. Pienten kanssa riittää, että lapsi valitsee kuvan, josta aikuinen kertoo. Isompien ja taitavampien tarinankertojien kanssa yhdestä kuvasta voi kertoa paljon enemmän ja tarkemmin. Satupuun käyttöön ei ole yhtä oikeaa tapaa. Tärkeintä on vuorovaikutus ja tarina. 

Satupuu ja tarina Satumetsästä toimii esimerkiksi mobiililaitteen näytöltä katsottuna. Satupuun saa kuitenkin myös tulostettua pdf-tiedostosta kahdessa koossa, A4 ja A3: 

A4-kokoinen Satupuu

A3-kokoinen Satupuu

Tarinallisia hetkiä!  

Taina