Mistä kaikki sitten alkoi?
Vuonna 2003 Hyvinkään erityispäivähoidon strategiaa valmisteleva työryhmä kävi tutustumassa Espoossa Kilon päiväkotiin, minkä seurauksena yhteisöllisen kuntoutuksen toimintamallista kiinnostuttiin niin paljon, että vuonna 2004 järjestettiin päivähoidon henkilöstölle koulutus aiheesta. Hyvinkään Hakalan päivähoitoyksikössä oltiin koulutuksen jälkeen halukkaita lähtemään mukaan Kahva-hankkeeseen, joka toteutui vuosina 2005-2007. Hankkeessa oli mukana asiantuntijan roolissa puheterapeutti Hannele Merikoski, joka toi mukanaan näkemystä yhteisöllisestä kuntoutuksesta myös Hyvinkäälle. Hankkeesta saatujen kokemusten perusteella Hyvinkäälle perustettiin yhteisöllisen kuntoutuksen puheterapeutin toimi 1.3.2007.
Työn painopistealueet ovat vaihdelleet vuosien varrella jonkin verran. Ainoa pysyvä elementti on ollut työn liikkuva luonne. Yhteisöllisen puheterapeutin toimintakenttää on koko Hyvinkään varhaiskasvatus, joten liikkumista päiväkodista toiseen tapahtuu paljon. Alussa työhön sisältyi paljon kouluttamista suujumpan tekemiseen päiväkotien arjessa, samoin tukiviittomien käytöstä. Kymmenen vuoden jälkeen itse koen, että hyvästä vuorovaikutuksesta pitää puhua yhä vain kuuluvammalla äänellä. Toisaalta hyvään vuorovaikutukseen voidaan vaikuttaa sillä, että viestintä ja esteettömät viestintäkeinot ovat käytössä. Siksi siis edelleen oleellinen osa yhteisöllisen puheterapeutin työtäni on tukiviittomien ja kuvankäytön kouluttaminen, mallittaminen ja käytön vahvistaminen. Myös suun motoriikan asioista puhutaan Hyvinkään päiväkodeissa paljon. Ja siksipä ensimmäisenä materiaalina Materiaalia -sivulta löytyy historiallinen Suujumppa-tarina Dinosta. Tarina on ihan ensimmäisiä tekemiäni materiaaleja puheterapeuttina yli kymmenen vuotta sitten, mutta tiedän, että se on edelleen aktiivisessa käytössä ympäri Hyvinkäätä, mm. oman poikani päiväkotiryhmässä.
Työ on toki paljon paljon muutakin. Siitä kaikesta lisää jatkossa 😉
Yhteisöllisin terkuin,
Taina
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti