Varhaiskasvatuksen perhekeskukset ja yhteisöllinen puheterapia

Hyvinkäällä toimii kaksi avoimen varhaiskasvatuksen perhekeskusta, Pikku-Veturi ja Päiväpirtti. Pikku-Veturin toiminta täyttää tänä vuonna kymmenen vuotta (mainos juhlista), Päiväpirtti on ollut toiminnassa parin vuoden ajan. Yhteisöllinen puheterapeutti on tehnyt yhteistyötä perhekeskusten kanssa koko niiden toiminnan ajan. Perhekeskusten toiminta-ajatuksena on tarjota lapsiperheille aktiivista ja mukavaa yhdessäoloa sekä mahdollisuus tavata muita vanhempia ja lapsia.


Hyvinkään perhekeskukset


Yhteisöllisen puheterapeutin yhteistyö perhekeskusten kanssa on näkynyt mm. säännöllisin vierailuin niin avoimen päiväkodin kuin vauvatreffien tapaamisissa. Tapaamisilla on saattanut olla jokin teema, esimerkiksi tukiviittomat tai suun motoriikan harjoittaminen, tai sitten puheterapeutti on ollut vanhempien tavattavissa ja keskustelemassa puheeseen ja kielenkehitykseen liittyvistä asioista. Myös erilaisia toimintapisteitä on ollut tarjolla. Esimerkiksi käsitteiden harjoittelun tueksi on pihalle toteutettu erilaisia tehtäviä aikuisen ja lapsen yhdessä tehtäväksi. Tämä materiaali löytyy Materiaalia-sivulta

Perhekeskusten toiminnassa on myös tärkeää matalan kynnyksen palveluiden tarjoaminen. Tämän vuoksi myös yhteisöllinen puheterapeutti on ollut mukana kehittämässä ja kokeilemassa erilaisia toimintamuotoja perhekeskusten kanssa. Tänä keväänä Pikku-Veturin vauvatreffeillä järjestettiin ensimmäistä kertaa kireään kielijänteeseen liittyvä tapahtuma.



Kielikoulun puheterapeutti Hanna Mäkinen lupautui mukaan vauvatreffeille jakamaan tietoa liian kireästä kielijänteestä ja sen vaikutuksista. Hanna on viime vuosien aikana hakenut koulutusta kielijänteistä ympäri maailmaa, alan huippuosaajilta. Hän tarjosi myös mahdollisuutta arvioida vauvan kielijännettä. Tapahtuma keräsi mukavan suosion ja hyvää palautetta. Toistakymmentä vauvaa äiteineen oli kiinnostunut myös kielijänteen arviosta, ja kyllähän sitä joillekin suositeltiin kielijänteen vapauttamista. Saadun palautteen perusteella tämän tyyppiselle toiminnalle, tiedottamiselle ja yhteistyölle on tarvetta. Jatkoa varmasti seuraa yhteisöllisen puheterapeutin ja Perhekeskusten yhteistyönä. Toki kielijänteestä voi keskustella puheterapeutin kanssa aina vierailujen yhteydessä.

Perhekeskus Päiväpirtti toimii pääasiassa ulkona, ja se sijaitsee keskellä historiallista Parantolanpuistoa, vuonna 1917 rakennetun jugend-vaikutteisen huvilan, "Piparkakkutalon" pihapiirissä. Paikka on hurmaava, ja yhteisöllinen puheterapeutti on useimmiten onnistunut vierailemaan paikalla hyvän sään aikaan. Vaikka kevät 2017 on säiden suhteen ollut kovin vaihteleva, osui viimeisimpään vierailuuni kaunis aurinkoinen sää. Tällä kertaa hyvien keskustelujen lisäksi pihalla oli mahdollista käyttää materiaalia luontoon liittyvien havaintojen tekoon. (materiaali)



Puheterapeutti bongaa kiviä. Merkki tauluun sen merkiksi.



Samaan aikaan pihalla toteutui myös erään asiakkaan kanssa yhteistyönä toteutettu suunnistus. Mahtavaa yhteistyötä, kun tämä äiti oli järjestänyt perheille mahdollisuuden tutustua suunnistusharrastukseen. Yhdessä tekemistä ja vuorovaikutusta parhaimmillaan!

Pihalta löytyi myös Kapteeni käskee -leikkitaulu, jonka käyttöön sai tarvittaessa opastusta sekä dedetysliukumäki.

Parasta lounasajan lähestyessä puheterapeutin mielestä kuitenkin olivat grillistä leijailleet tuoksut!

Yhteistyö perhekeskusten kanssa ja ammattilaisten jalkautuminen sinne, missä lapsiperheet ovat läsnä, avaa erinomaisia mahdollisuuksia sekä ennaltaehkäisevään työhön että myös matalan kynnyksen palveluihin. Kiitos tähänastisesta hienosta yhteistyöstä Nina, Kaisu, Eija ja Mira!


Terkuin,
Taina



10 vuotta yhteisöllisen toiminnan puheterapiaa Hyvinkäällä

Vaikka yhteisöllisen puheterapeutin toimen perustamisesta tuli kuluneeksi kymmenen vuotta jo 1.3.2017, juhlan aika koitti 3.5.2017.

Juhla alkoi pienellä kutsuvierastilaisuudella, johon oli kutsuttu tämän toimen perustamisen taustalla olleita tärkeitä toimijoita ja kymmenen vuoden aikana mukana olleita henkilöitä. Paikalla olivat mm. Hilkka Toiviainen, Tuija Uusitalo, Varpu Ala-Tuuhonen, Raili Rannanmaa, Katri Salo, Kaisa-Mari Ruokolainen ja Sari Väike-Hirvonen. Nykyinen varhaiskasvatusjohtaja Eila Rapala toivotti vieraat tervetulleeksi, ja pohti, kuinka toimen perustaminen varhaiskasvatuksen ja terveydenhuollon yhteistyöllä oli tuohon aikaan rohkeaa ja kauaskantoista työtä. Hän pohti myös sitä, miten paljon varhaiskasvatus on kymmenen vuoden aikana muuttunut, miten se on vaikuttanut lasten arkeen, ja kuinka ennakkoluulotonta työtä Hyvinkäällä onkaan tehty, kun yhteisöllisen puheterapeutin työtä on kehitetty. Arkeen nivoutuvan tuen ja kuntoutuksen huomioi myös entinen terveydenhuollon ylilääkäri Tuija Uusitalo, joka korosti toiminnallisuuden ja liikunnan merkitystä lasten arjessa.

Juhlatilaisuuden avasi puheellaan Hyvinkään edellinen varhaiskasvatusjohtaja Hilkka Toiviainen, joka muisteli niitä taustoja, jotka johtivat ensin Hakalan päiväkodin Kahva-hankkeeseen ja sen myötä yhteisöllisen toiminnan puheterapeutin toimen perustamiseen. Hilkan jälkeen ääneen pääsi Aivoliiton puheterapeutti Hannele Merikoski.

Hannele korosti esityksessään Hyvinkään uraauurtavaa työtä yhteisöllisen toiminnan puheterapian kehittämisessä. Kuntoutuksen ala on suuressa muutoksessa, jossa esimerkiksi Kela yhä enemmän korostaa yhteisöllisen kuntoutuksen merkitystä. Hyvinkää siis todella on edelläkävijä tällä saralla. Missään muualla Suomessa ei ole yhteisöllisen puheterapeutin toimea, jossa aidosti organisaation sisältä päin halutaan luoda sekä toimivia että kustannustehokkaita käytänteitä varhaiskasvatukseen ja sitä kautta myös kuntoutukseen. Hannele esitteli myös kehittämänsä Kolmen OOO:n mallin, jossa korostetaan kuntoutuksen oikea-aikaisuutta, oikealaatuisuutta ja oikeamääräisyyttä. Nämä kaikki on tulevat erinomaisesti esille nimenomaan yhteisöllisen toiminnan myötä. Hannele rakensi myös yhteistyössä yleisön kanssa onnittelun yhteisölliselle puheterapeutille:

Onnittelut

Omasta mielestäni juhlan kohokohta oli kuitenkin Hakalan päiväkodin lasten lauluesitys. Napikkaiden ryhmän lapset olivat valmistelleet lasterhanopettajansa Sari Komulaisen ja muiden aikuisten kanssa hienon esityksen, joka toteutui myös osin interaktiivisena yleisöä osallistaen.

Juhlan järjestelyissä ollut mukana ollut Sari Kasper oli rakentanut kaupungitalon aulaan näyttelyn yhteisöllisen puheterapeutin materiaaleista sekä suujumpparadan. Eipä ole puheterapeutinkaan ennen tullut kontattua ja maattua kaupungintalon lattialla ja puhallettua höyheniä. Mutta hauskaa meillä poikien kanssa oli!

Juhlaan oli löytynyt myös kymmenen vuoden takainen lehtileike:

Juhlan jälkeisissä tunnelmissa tunnen äärimmäistä iloa ja kiitollisuutta siitä, että saan tehdä tätä työtä, juuri tässä työpaikassa! Työ on innostavaa ja motivoivaa, ja sitä leimaavat yhteistyötahot, joista saa jatkuvasti uutta energiaa tähän hienoon työhön. Kiitos teistä jokaiselle, jotka olette olleet osa tätä kymmenen vuoden matkaa! Toivottavasti matkamme jatkuu yhtä hienona ja uutta luovana myös seuraavat kymmenen vuotta! Juhla toi mukanaan monia hyviä keskusteluja, ja uskon, että myös uusia ajatuksia lähti liikkeelle monen osallistujan mielessä, itseni mukaan lukien.



Asiaa artikulaatiosta

Yle Areenassa on kuunneltavissa lähetys äännevirheistä. Huumorilla maustettua keskustelua siitä, onko niistä virheellisistä R:istä tai S:istä loppujen lopuksi jotain haittaa. Suosittelen kuuntelemaan.


R- ja s-vika - vika vai ominaisuus?


Kuunnelmassa nostetaan esille mm. se, että sillä on merkitystä, mitä ja miten harjoitellaan. Eri äänteitä varten on todella erilaisia harjoitteita, jotta harjoittelu tuottaisi tulosta. Aiemmissa kirjoituksissani on puhuttu suujumpasta eli suun motoriikan harjoittamisesta. Suujumppa onkin täysin eri asia kuin äänteiden harjoittelu tai peräti äännevirheiden korjaaminen. Suujumpalla on kuitenkin mahdollista kehittää ja vahvistaa lasten tietoisuutta omasta suun ja kasvojen alueestaan sekä jopa parantaa motorisia perusvalmiuksia, jotka ovat selkeän suomenkielen artikulaation taustalla.


Mutta. Onko sillä sitten niin kauhean paljon väliä, miten sen L:n, S:n tai R:n tuottaa? Viime kädessä ei varmastikaan ole. Enemmän on väliä sillä, miten lapsi, tai aikuinen, oman tapansa puhua kokee. Mikäli äännevirheet häiritsevät itseä tai niistä on sosiaalista haittaa, toki äänteet on suositeltavaa harjoitella kuntoon. Vahvalla itsetunnolla varustetulle koululaiselle tuskin on suurta haittaa siitä, että hänen "ärränsä" on tyylikäs "ranskalainen" R.


Aina tulisi kuitenkin muistaa, että äännevirheiden taustalla voi joskus olla myös rakenteelliset tai muut syyt. Tämä tausta olisi hyvä tarkistaa, riippumatta siitä "haittaavatko äännevirheet itseä". Esimerkiksi kireällä kielijänteellä voi olla myös muita paljon suurempia vaikutuksia kuin pari äännevirhettä. Kireä kielijänne voi vaikuttaa esim. syömisen turvallisuuteen, purennan kehittymiseen, nukkumiseen.


Joten annetaan ässien suhista ja ärrien päristä ihan miten vain, kunhan pidetään mielessä myös muut seikat 😊


Tänään ja huomenna yhteisöllinen puheterapeutti ohjaa puheterapialasten vanhempia suun motoriikan harjoittamiseen.

Päivän innostuminen: Hakalan päiväkodin Leikkipäivä

Yksi niistä päiväkodeista, joissa olen toiminut koko tämän yhteisöllisen puheterapeutin toimen olemassaolon ajan, on Hakalan päiväkoti. Tässä eräänä päivänä päiväkodissa käydessäni huomasin seinällä yhden upean jutun.

Tässä on kuvitettu suunnitelma päiväkodin leikkipäivää varten. Hakalan päiväkodissa on jo muutaman vuoden ajan järjestetty kaikkien päiväkodin lasten ja aikuisten yhteisiä leikkipäiviä. Päivää suunnitellaan hartaasti, ja itse tapahtumapäivänä talo on täynnä tohinaa ja tunnelmaa. Päivän aikana jokaisen ryhmän kotitiloihin on järjestetty eri teemoilla leikkipiste, jossa on tarjolla erilaisia rooleja ja toimintaa kyseiseen teemaan sopien. Itse olen käynyt ainakin syömässä ravintolassa (tilasin tarjoilijalta suolaisen keksin ja mehua), työskentelemässä autokorjaamossa (maalasin pahvilaatikkoauton renkaita), tekemässä kasvomaalauksia kauneushoitolassa sekä ohjatulla jumppatunnilla. Näitä leikkipisteitä lapset sitten kiertävät ja saavat joko pestautua töihin tai ostaa palveluita mahdollisuuksien mukaan. Työssä ansaituilla rahoilla voi siis ostaa palveluita jossakin toisessa leikkipisteessä. Kuvat ovat hienosti tukemassa toimintaa, kun ovilla on kuvin kerrottu, mitä missäkin leikkipisteessä voi tehdä. 

Edellisellä kerralla mukana oli myös reporttereita! Sillä kyllähän toimivassa leikkikaupungissa julkaistaan omaa sanomalehteä. Lehteä lukemalla saa kenties käsityksen, kuinka hienosta tapahtumasta tässä on kyse:

Avaa kuva uuteen ikkunaan

Avaa kuva uuteen ikkunaan

Avaa kuva uuteen ikkunaan

Kiitos Hakalan päiväkoti! Olen tästä joka kerta yhtä innoissani ja iloinen. Näen, että lasten osallisuus on etusijalla. Kuvan käytöllä on tuettu lasten toimintaa jo suunnittelusta lähtien. Kuvat ovat moninpaikoin myös ilmaisun tukena itse leikkipäivä aikana. Ihan huippua!

Päivän innostuminen: hienoa kuvankäyttöä Tanssikallion päiväkodissa

Innostuin tänään ihan toden teolla! Innostuin niin paljon, että löysin itseni kirmailemasta lasten kanssa pitkin jäistä päiväkodin pihaa, käsilaukku olalla heiluen ja iPad toisessa kädessä kuvaten. Täysin siihen kirmailuun sopimaton varustus siis, mutta en mahtanut itselleni mitään 😄

Se, mistä oikein innostuin, näkyy tässä:

  

Kartta päiväkodin pihasta, ja siellä irtokuvina lasten piirtämiä toimintarasteja ympäri pihaa. Pihalla olevat lapset tulivat innoissaan auttamaan minua kartan tutkimisessa, ja yhdessä sitten lähdettiin kuvien tuella etsimään toimintaa. Löytyi köyden päällä kävelyä, ristikon läpi selviytymistä, pallon heittoa ja vaikka mitä!

Ei malttanut puheterapeutti ihan heti jatkaa matkaansa toimistolle. Ja täytyihän minun mennä myös sisälle selvittämään, keitä tämän upean kuvitetun toimintaradan takana oikein oli. Tanssikallion esiopetuksen lapset olivat suunnitelleet kaiken. Sain kuulla, että heillä oli ollut oma suunnittelupalaveri henkilökunnan kahvihuoneessa. Suunnittelun tuloksena oli tietenkin pöytäkirja:

Taitavia ja niin ajattelevia lapsia, huomaahan sen jo pöytäkirjan viimeisestä rivistä: pienille taitorata. Ja taitorata todella löytyi pienten omalta pihalta!

Lapsen kiinnostuksen kohteiden ymmärtäminen, huomaaminen ja niistä innostuminen on vuorovaikutuksessa niin tärkeää. Samoin lasten osallisuus ja sitä kautta kaikkien lasten vahvuuksien saaminen esiin. Lasten itse piirtämät kuvat tekevät tästäkin toimintaradasta aivan erityisen. KIITOS Tanssikallion päiväkodin väki! Tämä oma innostuminen antaa taas uutta potkua työssäni innostaa vuorostani muita esteettömän vuorovaikutuksen pariin!

Vinkki: suun motoriikan harjoittaminen

Yksi osa yhteisöllisen puheterapeutin työtä on koko kymmenen vuoden ajan ollut suujumpan tuominen osaksi varhaiskasvatuksen arkea. Ympäri Suomen puheterapian resurssit ovat kovin niukat. Usein etenkin artikulaatiopulmien kuntouttamiseen ei ole riittävästi aikaa ja mahdollisuuksia. Joskus lapsi saattaa saada yhden arviointi- ja ohjauskäynnin puheterapeutin vastaanotolla, toinen saa esimerkiksi neuvolasta kotiharjoitteluohjeet.

Vaikka päiväkodeissa tehtävän suujumpan ansiosta ei ratkaista tätä suurta puheterapian riittämättömyyden ongelmaa, uskon vakaasti, että sillä on useita myönteisiä vaikutuksia lapsiin! Erilaisten suun motoriikan harjoitteiden tekeminen osana lapsen muuta päivittäistä toimintaa on kivaa. Pääsääntöisesti lapsista on siis hauskaa suujumpata! Yhdessä tekeminen on mukavampaa kuin yksinäinen puurtaminen, ja se kannustaa lapsia yrittämään ja tekemään harjoituksia lähes huomaamattaan. Tällöin myös toistojen määrää on helppo kasvattaa. Yhtenä suurimpana suujumpan etuna näen kuitenkin lasten tietoisuuden kehittymisen omasta kasvojen ja suun alueestaan. Lapset oppivat esimerkiksi tunnistamaan kasvojen ilmeitä, leuan ja kielen liikkeitä sekä erilaisia tuntoaistimuksia. Yhteistyössä Hyvinkään perhepalveluiden puheterapeuttien kanssa olemme huomanneet, että suujumppaan tottuneet lapset ovat usein askeleen edellä puheterapeutin vastaanotolle tullessaan, mitä tulee suun motoriikan tehtävien tekemiseen.


Alla olevassa linkissä on yksi hauska idea puhaltelun harjoitteluun. Jos suun motoriikassa on haastetta, myös puhaltaminen saattaa olla lapselle vaikeaa. Oikein tehdyillä puhalteluharjoituksilla voidaankin osaltaan tukea lapsen suun motoriikan kehitystä. Oleellista on auttaa lasta pitämään pilliä suussa oikein. Pilli ei saa olla hampaiden välissä, vaan huulet pyöristyvät pillin ympärille tiiviisti. Aikuisen malli, kannustus ja apu ovat tärkeitä! Ja onhan tällaisen pillin askartelu myös aivan ihana vuorovaikutushetki.


Norsupillin askartelu


Suujumpalla voidaan siis tukea lasten suun ja kasvojen alueen motoriikan kehitystä. Aina tulee kuitenkin muistaa, että lapsella saattaa olla myös yksilöllistä tuen tarvetta, jolloin puheterapeutin arvio ja puheterapia ovat tarpeen. Lapsi saattaa myös kokea suujumpan tekemisen vaikeaksi, koska hänen taitonsa eivät yksinkertaisesti vielä riitä jonkun tehtävän tekemiseen. Yhteisöllisen puheterapeutin työ mahdollistaa helposti konsultaatiot tällaisissa tilanteissa. Usein pohdimmekin päivähoidon henkilöstön kanssa, mitkä olisivat helpompia harjoituksia tai milloin suosittelen jollekin lapselle yksilöllistä puheterapeutin arviota. Lapsen tunteminen on tässä avainasemassa, siksi yhteistyö sekä vanhempien kanssa että moniammatillisesti on erittäin tärkeää.


Terkuin,
Taina


Ps. Huomasitko Suujumppanopan materiaalia-sivulla?

Vuorovaikutusta ja toimintaa

Luistelupaketti
Oman taustani vuoksi liikunta on aina ollut tärkeä osa tekemistäni myös puheterapeutin työssä. Tammikuussa 2017 sain tehdä yhteisöllisen puheterapeutin työssäni jotain, mistä olen todella ylpeä. Ylpeä siksi, että meillä Hyvinkään varhaiskasvatuspalveluissa on ymmärretty yhteisöllisen puheterapian merkityksellisyys, laadukasta vuorovaikutusta halutaan ajatella ja tukea kaikessa toiminnassa, henkilöstön omia vahvuuksia halutaan hyödyntää ja ennen kaikkea meillä suhtaudutaan myönteisesti uusiin ja luoviin ideoihin. Pidin koulutuksen laadukkaan vuorovaikutuksen huomioimisesta luistelun alkeisharjoittelussa.

Koulutuksen tärkein viesti oli se, että vuorovaikutuksen tulee olla laadukasta ja tasavertaista tilanteesta riippumatta. Vuorovaikutusta voidaan parantaa erilaisin esteettömän viestinnän keinoin, ollaan sitten rauhallisessa kahdenkeskisessä tilanteessa tai luistimet jalassa jäällä. Laadukas vuorovaikutus tuo iloa ja onnistumisen kokemuksia, jolloin myös uuden oppiminen on mahdollista.

Luistelupaketti-materiaali sai hyvän vastaanoton, ja se lähti myös leviämään sosiaalisen median kautta ympäri Suomen. Hyvä niin! Materiaali löytyy blogin materiaalia-sivustolta sekä tästä linkistä:

Luistelupaketti

Jumppaviittomat

Luistelukausi ulkojäillä on ainakin Etelä-Suomessa ollut jo tovin ohi, vaikka jäähalleissa jatkuukin. Olen tehnyt materiaalia myös muuhun liikkumiseen.

Tukiviittomien hyödyt puheen ja kielen kehityksen tukena tunnetaan jo laajasti. Usein viittomien käyttö saattaa olla meille aikuisille helpompaa rauhallisessa tilanteessa, jossa pystymme kontrolloimaan tilannetta ja siten keskittymään myös tukiviittomien käyttöön. Lapselle luontaista on kuitenkin oppiminen toiminnan sekä oman kehon liikkeen ja hahmottamisen kautta. Tämän vuoksi esteettömien ja puhetta tukevien viestintäkeinojen käyttö esimerkiksi jumpassa tukee kaikkien lasten kehitystä ja oppimista. Jumppaviittomat-materiaalissa olen hyödyntänyt Nuoren Suomen hienoa sivustoa, jolla pääsee suunnittelemaan liikuntatuokioita. Näistä tuokioista on koottu kolmen liikuntatuokion kokonaisuus ja niihin tarpeelliset viittomat Papunetin kuvapankista. Helppo ja lapsia innostova tapa ottaa muutama viittoma käyttöön 😊 

Jumppaviittomat
Jumppaviittomien toimintakuvat


Toivoisin myös näkeväni Luistelupakettiin sisältyvät käsite-kuvat ja -viittomat ahkerassa käytössä, sillä käsitteitähän sisältyy ihan kaikkeen toimintaan.


Toiminnallisia vuorovaikutushetkiä toivotellen,
Taina